Voimansiirron ja alustan kestävyys
Valvoja: sisua
Voimansiirron ja alustan kestävyys
Onkos Protoissa akselit kestäneet rynkytystä? Meinaan etta jos akseliputket tai vetopyörästön runko hajoaa tulee kallis pieti eikä varaosia saa välttämättä edes tilauksesta. Joustavan rungon korjauksenkin kanssa voi olla vähän niin ja näin.
Re: Voimansiirron ja alustan kestävyys
Meinasitko uutena osana ostaa akseliputken rikkoutuneen tilalle vai mistä moinen ajatus?
Re: Voimansiirron ja alustan kestävyys
En ole ostamassa, kyselin vain kokemuksia. Onko jossain sitten vanhoja tai armeijan varastosta yli jääneitä akseliputkia jouten? Ja hajoavatko akseliputket helposti?
Re: Voimansiirron ja alustan kestävyys
Akseliputki on varmaan viimeisiä asioita joka hajoaa. Seinämävahvuus oli luokkaa 20 mm.
Mulla on yksi etuakseli varaosina, joka on PV:n räjäyttämästä Protosta. Telamiinalla oli saatu toinen kääntöpää pettämään, mutta kaikki muu oli ehjää. Blower kunnosti tuon räjäytetyn A-45:sen: http://www.sisua.net/forum/viewtopic.ph ... 3%A4ytetty
Kääntöpäästä sain kierteet pettämään, jolloin ohjausvarsi irtosi. Muita murheita ei ole akselien kanssa ollut. Tai onko se nyt ongelma kun mulla ei ole panssaria etupäässä, niin tasauspyörästön kotelosta kuluu kiinnitysmutterit. Kaksi pinnapulttia on katkennut samasta syystä.
En ole ainakaan kuullut, että kenelläkään olisi ollut rungon kanssa ongelmia? Samanlaisia joustavia runkoja on ollut myös Unimogissa ja ehkä vähän tahattomasti myös Chevyissä.
Mulla on yksi etuakseli varaosina, joka on PV:n räjäyttämästä Protosta. Telamiinalla oli saatu toinen kääntöpää pettämään, mutta kaikki muu oli ehjää. Blower kunnosti tuon räjäytetyn A-45:sen: http://www.sisua.net/forum/viewtopic.ph ... 3%A4ytetty
Kääntöpäästä sain kierteet pettämään, jolloin ohjausvarsi irtosi. Muita murheita ei ole akselien kanssa ollut. Tai onko se nyt ongelma kun mulla ei ole panssaria etupäässä, niin tasauspyörästön kotelosta kuluu kiinnitysmutterit. Kaksi pinnapulttia on katkennut samasta syystä.
En ole ainakaan kuullut, että kenelläkään olisi ollut rungon kanssa ongelmia? Samanlaisia joustavia runkoja on ollut myös Unimogissa ja ehkä vähän tahattomasti myös Chevyissä.
Re: Voimansiirron ja alustan kestävyys
taidatkos sen paremmin sanoa...kivinen kirjoitti:...ehkä vähän tahattomasti myös Chevyissä.
Re: Voimansiirron ja alustan kestävyys
Protoissa tulee runkoihin murtumia. Mullakin on pienet murtuman alut etuakselin tienoolla. Niihin on hitsattu laput päälle, mutta nekin ovat meneet mutkalle. Sen saa kyllä korjattua, ei siinä mitään. Vaatii vaan kaasupillit, ison lekan, kunnon hitsauskoneen, kaksi tervettä kättä ja paljon kaljaa.kivinen kirjoitti:
En ole ainakaan kuullut, että kenelläkään olisi ollut rungon kanssa ongelmia? Samanlaisia joustavia runkoja on ollut myös Unimogissa ja ehkä vähän tahattomasti myös Chevyissä.
Rungon etupää tekee protossa mutkia, ja hitsaus saumoista se tahtoo repeillä. Masissa tais olla jo suora runko.
Mutta proton voimansiirto-ongelmista en ole juurikaan kuullut. Kytkimiä tietysti menee, ja päälaatikko on melko hentoinen. Mutta muu voimansiirto on tukevaa tekoa. Onko kellään mennyt vetaria maasto-sisusta? Gazeista ja Zileistä niitä on hajonnut.
"Oman, kunnioitettavan porukan muodostavat alan harrastajat. Heidän ansiostaan esimerkiksi Proto-Sisuja on edelleen ajokuntoisina."
SA-1337: http://forums.offipalsta.com/showthread.php?t=29218
SA-1337: http://forums.offipalsta.com/showthread.php?t=29218
Re: Voimansiirron ja alustan kestävyys
Noissa putkissa epäilyksiä herättää lähinnä hitsaussaumojen kestävyys. Vetopyörästön puoleisesta päästä laipan sauma on molemmin puolin läpihitsattu, mutta paljon on myös koneistettu pois. Mutta jos niitä ei kerran ole hajoillut, niin uskotaan sitten. Olihan samanlainen rakenne kyllä ensimmäisissä Paseissakin - niitä on kyllä tosin jouduttu uusimaan.
Onko putken vahvuus tosiaan 20 mm? SA-130:issä käytetyissä DEB-mallisissa akseleissa banjon seinämävahvuus on kai 10 mm.
Menee vähän alkuperäisen asian vierestä, mutta Niinisalon varuskunnassa näin keväällä 2008 vetävällä etuakselilla varustetun SK-sisun jossa oli DEB-mallin akselirunko (eli banjo) mutta BEA-malliset kolmiplaneettaiset navat. Ihmettelin että mikä sekasikiö se oli ja mahtaako niitä olla enemmänkin.
Millä keinoin olette runkoa hitsanneet? Oletteko siis käyttäneet esilämmitystä ja jälkilämmitystä vai pelkästään hitsanneet ilman sen kummempia kikkailuja?
Onko putken vahvuus tosiaan 20 mm? SA-130:issä käytetyissä DEB-mallisissa akseleissa banjon seinämävahvuus on kai 10 mm.
Menee vähän alkuperäisen asian vierestä, mutta Niinisalon varuskunnassa näin keväällä 2008 vetävällä etuakselilla varustetun SK-sisun jossa oli DEB-mallin akselirunko (eli banjo) mutta BEA-malliset kolmiplaneettaiset navat. Ihmettelin että mikä sekasikiö se oli ja mahtaako niitä olla enemmänkin.
Millä keinoin olette runkoa hitsanneet? Oletteko siis käyttäneet esilämmitystä ja jälkilämmitystä vai pelkästään hitsanneet ilman sen kummempia kikkailuja?
Re: Voimansiirron ja alustan kestävyys
Eikös proton akseleita käytetä raskaammissakin sisuissa, niin että ainakin takana akselimassana on koko proton kokonaismassa? Tai ainakin lähelle. Ja muutenkin alustan osia ja voimansiirtoa on lainattu tuplasti raskaammista Sisuista.
Re: Voimansiirron ja alustan kestävyys
A-45: kokonaispaino 9500 kg, akselipainot 5000 kg edessä ja takana.Wonderi kirjoitti:Eikös proton akseleita käytetä raskaammissakin sisuissa, niin että ainakin takana akselimassana on koko proton kokonaismassa?
KB-45: kokpaino 8600 kg, akselipainot 4400 kg edessä ja takana.
Muitakin painoja lukee valmistekilvissä, mutta nämä ovat ainakin yleisiä.
"Oman, kunnioitettavan porukan muodostavat alan harrastajat. Heidän ansiostaan esimerkiksi Proto-Sisuja on edelleen ajokuntoisina."
SA-1337: http://forums.offipalsta.com/showthread.php?t=29218
SA-1337: http://forums.offipalsta.com/showthread.php?t=29218
Re: Voimansiirron ja alustan kestävyys
Niin tarkoitin sen järeämmän kuormurin taka-akselimassaa joka paripyörien päällä yleensä on isompi.
Re: Voimansiirron ja alustan kestävyys
Tietääkseni palasista koottuja käytettiin vain sotilasajoneuvoissa, kaikissa siviilimallisissa oli banjot. Olen melko varma tästä, mutta korjatkaa jos olen väärässä.Wonderi kirjoitti:Eikös proton akseleita käytetä raskaammissakin sisuissa, niin että ainakin takana akselimassana on koko proton kokonaismassa? Tai ainakin lähelle. Ja muutenkin alustan osia ja voimansiirtoa on lainattu tuplasti raskaammista Sisuista.
Re: Voimansiirron ja alustan kestävyys
Palasista koottuja käytettiin neliveto karhuissa edessä. Takana oli perinteinen banjo-malli.Gwafton kirjoitti:Tietääkseni palasista koottuja käytettiin vain sotilasajoneuvoissa, kaikissa siviilimallisissa oli banjot. Olen melko varma tästä, mutta korjatkaa jos olen väärässä.Wonderi kirjoitti:Eikös proton akseleita käytetä raskaammissakin sisuissa, niin että ainakin takana akselimassana on koko proton kokonaismassa? Tai ainakin lähelle. Ja muutenkin alustan osia ja voimansiirtoa on lainattu tuplasti raskaammista Sisuista.
Maastosisujen akseleita (kolmella planeettapyörällä olevia) ei tietääkseni ole koskaan käytetty paripyörien kanssa.
"Oman, kunnioitettavan porukan muodostavat alan harrastajat. Heidän ansiostaan esimerkiksi Proto-Sisuja on edelleen ajokuntoisina."
SA-1337: http://forums.offipalsta.com/showthread.php?t=29218
SA-1337: http://forums.offipalsta.com/showthread.php?t=29218
Re: Voimansiirron ja alustan kestävyys
Tämä on uusi tieto! Mutta tosiaan, olihan vetäviä etuakseleita jo ennen banjorunkoista DEB-akselia. Eikä Sisulla tainnut olla vetävää etuakselia, missä olisi ollut banjo, ennen 1980-lukua? Vai oliko?sisua45 kirjoitti:Palasista koottuja käytettiin neliveto karhuissa edessä. Takana oli perinteinen banjo-malli.
Maastosisujen akseleita (kolmella planeettapyörällä olevia) ei tietääkseni ole koskaan käytetty paripyörien kanssa.
Viisiplaneettainen DEB-akseli kehitettiin alun perin Scanialle, sittemmin se tuli Sisuihinkin. Siitä tehtiin myös ei-ohjaava malli ja se oli käytössä Paseissa XA-185:stä eteenpäin, sitten SA-130:ssä, maasto-Eemeleissä jne. Niillä on ajettu Dakar-rallin voittoonkin muutaman kerran. Nykyisen mallinumeroinnin mukaan akselin tunnus on FSDP-10.
Re: Voimansiirron ja alustan kestävyys
Oli jo 50-luvulla esim. Kontio-Sisu K-26SU ja K-44SU.Gwafton kirjoitti: Eikä Sisulla tainnut olla vetävää etuakselia, missä olisi ollut banjo, ennen 1980-lukua? Vai oliko?
Re: Voimansiirron ja alustan kestävyys
Niitä oli myös SL ja SM malleissa. Tais olla myös SK-250 6x6 MIL?Gwafton kirjoitti:
Viisiplaneettainen DEB-akseli kehitettiin alun perin Scanialle, sittemmin se tuli Sisuihinkin. Siitä tehtiin myös ei-ohjaava malli ja se oli käytössä Paseissa XA-185:stä eteenpäin, sitten SA-130:ssä, maasto-Eemeleissä jne. Niillä on ajettu Dakar-rallin voittoonkin muutaman kerran. Nykyisen mallinumeroinnin mukaan akselin tunnus on FSDP-10.
Millä autolla on ajettu ralli voittoja Sisun akseleilla?
"Oman, kunnioitettavan porukan muodostavat alan harrastajat. Heidän ansiostaan esimerkiksi Proto-Sisuja on edelleen ajokuntoisina."
SA-1337: http://forums.offipalsta.com/showthread.php?t=29218
SA-1337: http://forums.offipalsta.com/showthread.php?t=29218