sisua.net

sisua45 kirjoitti:Miksi kaasuturbiini KrAZit eivät koskaan menneet tuotantoon? ... Näistä syistä asiantuntijat epäilevät korkeata polttoaineen kulutusta:

Kyllähän se on kaikkialla todettu tosiasia että osakuormalla ajellessa tuo polttoainetalous ei ole sitä mitä pitäis ja harvoin kuorma-autolla täydellä teholla paljoa ajellaan.

Roki kirjoitti:

sisua45 kirjoitti:Miksi kaasuturbiini KrAZit eivät koskaan menneet tuotantoon? ... Näistä syistä asiantuntijat epäilevät korkeata polttoaineen kulutusta:

Kyllähän se on kaikkialla todettu tosiasia että osakuormalla ajellessa tuo polttoainetalous ei ole sitä mitä pitäis ja harvoin kuorma-autolla täydellä teholla paljoa ajellaan.

Tuohon maailman aikaan tietoa ei vielä ollut. MAN, Leyland, Chevrolet, GMC, Ford ja kumppanit kokeilivat kaasuturbiini moottorisia kuorma-autoja. Vähin äänin nekin haudattiin museoon...

Trolleykuorma-autot.

Nyt on niin paljon pöllytelty bensa ja dieselmoottoreiden voimalla, että otetaan välillä sähköäkin tilalle...

Numeroarvoja on huonosti saatavilla, tai sitten en vaan ymmärtänyt niitä. Lisäksi osassa autoja on sähkömoottorin lisäksi dieselmoottori?



MAZ-205 ja YAAZ-210E, vuonna 1952



KrAZ DTU-10. Perustuu malliin KrAZ-219, 1961.



MAZ-525E, 1954.



BelAZ-540T, 1964.

Tuossa pitää kuljettajan olla tarkkana ettei lyö lankoja oikkariin lavan yläosalla kippauksen aikana.

Jumalavita, kaikkea sitä näkeekin! Ja nuo trollikka-MAZien hytit... ihanan kolhoja!

Ja trolley-KrAZissa näyttäisi olevan oikein valkosivurenkaat, ainakin edessä

Virolaiset ovat entisöineet 1956 malliset ZIS-127 linja-auton. Jossain luki, että olisi ainoa kunnossa oleva laatuaan?



Peräkompulassa meteliä pitää Yaaz-206, eli Detroit Diesel 6-71 kopio. 7 litrainen suora kuutonen, kaksitahti diesel. 180 hv moottori vie autoa parhaimmillaan 120 km/h.

Ylempänä oli juttua tälläisestä bussista 350 hv kaasuturbiini moottorilla. Se kulki pahimmillaan 160 km/h.

http://englishrussia.com/2014/01/16/bea ... ore-136540
http://www.sebe.ee/en/zis-127-eng
http://www.youtube.com/watch?v=RJ2j7wOTnfs

Onpas matala bussi. Nykyajan matalalattiaiset kaupunkibussitkin on järjestään 30-40cm korkeampia, mutta niissä peräpenkkiläiset istuukin moottorin päällä ja tuossa neukkuvekottimessa moottori on takapenkin takana poikittain. Olisi kiva nähdä minkälainen voimansiirtoviritys noin lyhyeen peräylitykseen on saatu tehtyä.

sisua45 kirjoitti:Virolaiset ovat entisöineet 1956 malliset ZIS-127 linja-auton. Jossain luki, että olisi ainoa kunnossa oleva laatuaan?

Juuh. Hankkeen takana on mm. ainakin kaikkien Volga-harrastajien tuntema Tõnu Piibur. Tässä muutama kuva projektista.

Wonderi kirjoitti:Olisi kiva nähdä minkälainen voimansiirtoviritys noin lyhyeen peräylitykseen on saatu tehtyä.

Ihan normaali poikittaiskoneen voimalinja, jollainen on mm. Scanian poikittaiskoneisissa jo Metropolista lähtien; kone ja toosa peräkkäin poikittain ja toosasta kulmavaihteella lyhyt kardaani perään.

Katiska kirjoitti:Jumalavita, kaikkea sitä näkeekin! Ja nuo trollikka-MAZien hytit... ihanan kolhoja!

Tossa venäläisten vastine nemolle.
Siinä vaan mekaanisesti vetävä puoliperä zilissä.

http://www.youtube.com/watch?v=c2FC-AJ-P_Y

Siinäpä on akselilla pituutta. Mikä mahtanee muuten olla oikeasti tehokkain tapa tuollaiseen voimansiirtoon? Jos haetaan siis pienintä mahdollista häviötä.

En tiedä. Mutta sillä ei liene tuollaisessa möyrinnässä merkitystä, häviöitä tulee muutenkin niin runsaasti...

Mahdollinen tehohäviö taisi olla neuvostoinsinöörille kaikkein pienimpiä huolehdittavia. Kun katselee näitä sosialismin saavutuksia niin hyötysuhde oli tuntematon suure kaikissa suunnitelmissa.

Tojo4wd kirjoitti:Tossa venäläisten vastine nemolle.
Siinä vaan mekaanisesti vetävä puoliperä zilissä.

http://www.youtube.com/watch?v=c2FC-AJ-P_Y

Hyvinhän tuo näkyy toimivan, puoliksi palanut bensa vaan haisee nenään.

Pitkä on karpaasi vaihdelaatikosta peräkärryn periin saakka. Mutta kai tuo hydrauli vetokin jotain vastustaa?

Nämä ovat Venäjän armeijan vehkeitä, mutta laitteiden juuret ovat tukevasti Neuvosto ajassa:

http://englishrussia.com/2014/02/19/bea ... t-systems/

UTD-20 ja 5D20 dieselmoottorit

(УТД-20, 5Д20)





- 120° asteen V6 moottori
- nelitahtinen, suoraruiskutus, vesijäähdytys
- iskutilavuus 15894 cm³
- isku 150 mm, poraus 150 mm
- teho 300 HV/2600 rpm
- vääntö 1000 Nm/1600 rpm.
- puristussuhde 15,8 : 1
- 4 venttiiliä per sylinteri
- 2 nokka-akselia per kansi
- paino 665 kg

Suomalaisille moottori lienee tutuin BMP rynnäkkövaunuista. Moottoria on käytetty myös autoissa, esim BAZ-5921.



BAZ-5921 projektin aloitus tapahtui vuonna 1968, ja sarjatuotanko alkoi 1974. Vuonna 1980 BAZin moottoriksi vaihtui Kamaz V8. Syynä luotettavuuden parantaminen.



BAZin yksinkertainen, ja selkeä voimansiirto.

Kyseisestä moottorista, ja BAZ-autosta on lukuisia eri versioita, joten tämä juttu oli lähinnä vain pinta raapaisu aiheesta...

http://www.excaliburarmy.com/en/utd-20