Tilasin tälläisen uutuuden SLHS:ltä (Suomen Linja-auto Historiallinen Seura) ja tipahti tänään postilaatikkoon. Täytyy vilpittömästi suositella että mahtava kirja jo näin alkulukemisen perusteella. Ei tarvitse olla linja-autoharrastaja jotta liimautuu kirjan ääreen, kirja on täynnä valokuvia (yli 700 kuvaa ja piirrosta) ja sivujakin on kirjassa joku 418. Painos ei ole suuri joten kannattaa tilata omansa nopeasti (49,-).
Niin minullahan ei ole mitään tekemistä ko. seuran kanssa, joten kehut tulivat ilman sponsorointia Hienoa että Suomessa syntyy tälläisiä kirjoja, työmäärä on varmasti ollut melkoinen. Kirjassa tietysti juttua kaikista merkeistä, mutta Sisua ja Vanajaa on kuvattu niin paljon että luulisi kiinnostavan tämänkin foorumin jäseniä. Kirja on julkaistu vasta kuukausi sitten, ohessa ote lehdistötiedotteesta:
"Suomen Linja-autohistoriallinen Seura on yhdessä Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkiston, Mobilian, Linja-autoliiton ja Oy Matkahuolto Ab:n kanssa jo kahden vuoden ajan kehittänyt Suomen Linja-automuseo -nimistä internet-tietokantaa. Tässä nyt esiteltävässä tietokannassa on tuhansittain mielenkiintoisia linja-autojen aikatauluja 1930 luvun alusta asti. Tietokantaa tullaan jatkuvasti täydentämään ja se antaa tulevaisuudessa yhä kattavamman kuvan eri vuosikymmenien linja-autoliikenteestä maamme eri osissa.
Suomen Linja-autohistoriallinen Seura julkaisee teoksen Pula-ajan bussit – vuosina 1945–1956 rekisteröidyt linja-autot. Teos on jatko-osa Talvi- ja jatkosodan linja-autot -teokselle ja siinä käsitellään kaikki vuosina 1945–1956 maassamme rekisteröityinä olleet linja-autot. Kovakantisessa, nelivärisessä teoksessa on yli 400 sivua ja yli 600 valokuvaa. Teoksen ovat kirjoittaneet harrastajatutkija Jorma Rajasalo Vantaalta ja tekniikan tohtori Timo Lehtonen Tampereelta. Valokuvista vastaa Hetkun entinen päätoimittaja Hannu Laitinen Lahdesta. Teoksen esittelee Timo Lehtonen.
Suomen Linja-autohistoriallisen Seura on vuonna 1978 perustettu yhdistys linja-autoista ja kaikesta linja-autoliikenteeseen liittyvästä kiinnostuneille henkilöille. Lisätietoja yhdistyksestä löytyy kotisivuilta http://www.slhs.fi" onclick="window.open(this.href);return false;.
Tervetuloa tutustumaan uuteen Suomen Linja-automuseo -tietokantaan ja Pula-ajan bussit -teokseen!
Lisätietoja: puheenjohtaja Jari Kurkinen, puh. 050-5175 390, jari.kurkinen(at)gmail.com"
Tulipa kirja tilattua. Mielenkiintoinen on. Aika kriittisesti suhtaudutaan suomalaisen autoteollisuuden pyrkimyksiin pitää pula-ajan matkustavaiset tien päällä. Tottahan se toki oli, että esim. lisenssejä dieselmoottoreiden tuontiin ei saatu, joten bensakoneisiin oli tyytyminen. Mutta olipahan sitten edes niitä. Pienten tehtaiden pula-aikainen toiminta on varmaan ollut rajoittunutta, siinä mielessä moni mainittu epäkohta on varmaankin pitänyt paikkansa.
Tällaisissa kirjoissa tekniset seikat ovat yleensä kiinnostavimpien joukossa. Mielenkiinnolla luin mm. maininnat asiakkaiden tyytymättömyyden Henschel ja Saurer -moottoreiden toimintaan. Tämä olisi jopa lopettanut Henscelin käytön Sisussa, kun taas Blombergin Sisuhistoriikin mukaan syynä oli suuri massa ja korkea hinta. Saurer taasen oli käsitykseni mukaan hyvinkin korkeatasoinen sveitsiläistuote. Voipa olla kyse huonoista yksilöistä tai malleista.
Leylandin O.350 ja O.375 todetaan sivulla 24 laiskoiksi moottoreiksi. Syyksi mainitaan mm. alipainetoiminen ruiskutuspumpun säädin, joka esim. ylämäessä ei anna lisää kakkua, kun kierrokset eivät nouse. Voin olla ymmärtänyt säätimen toiminnan ihan väärin, mutta käsitykseni mukaan kaasupolkimen painamista pohjaan seuraa alipaineläpän täysi aukeaminen, alipaineen putoaminen (lähes) nollaan ja täysi ruiskutusmäärä.
Mielenkiintoinen on myös ajatus vaihdelaatikon asennon vaikutuksesta vaihteiden väliseen järjestykseen vaihdekaaviossa. Sivulla 24 kummastellaan kyljelleen käännetyn laatikon kaaviota, joka mielestäni on normaali Kontiossakin käytetyn Fullerin kaavio. Ideana siinä lienee helppous vekslata autoa ykkösen ja pakin ollessa samalla linjalla.
Näihin liittyen, tietääkö kukaan tarkkaa syytä mm. Ukko-Kontiossa käytetyjen Cumminsin VALE-moottoreiden heikkoon kestävyyteen? Netistä löytyvän Cummins -historiikin sivujen mukaan kone oli todella ongelmallinen ja syistäkin löytyy jotain arvailuja. Moottori oli tarkoitettu korvaamaan bensakoneita dieselöintiprojekteissa, joten korkea kierrosluku oli tarkoituksenmukainen. Kiertokanget näyttävät silmävaraisesti tarkasteltuna suhteellisen lyhyiltä, olisivatko mäntien sivuvoimat tulleet liian suuriksi?
Ukko-Kontiossa käytetyjen Cumminsin VALE-moottoreiden heikkoon kestävyyteen? Netistä löytyvän Cummins -historiikin sivujen mukaan kone oli todella ongelmallinen ja syistäkin löytyy jotain arvailuja.
Periaatteessa tuo tieto noista Ukko-Kontioiden heikoista Cummins moottoreista oli jo "suuren yleisön" tiedossa paljon ennen internet aikaa ,mutta kertaus on opintojen äiti . Mutta jonkin verran niitä Ukko-Kontioita on säilynyt alkuperäisellä Cummins moottorilla näihin päiviin asti eli onko nyt niin että nämä säilyneet yksilöt ovat todella vähän ajettuja vai oliko muutama yksilö onnistunut löytämään sellaisia kuljettajia ohjaamoonsa jotka niillä osasivat ajaa .Käsittääkseni Suomen autoteollisuuden toimesta näiden autojen omistajia/kuljettajia valistettiin näiden "ongelma moottoreiden" erikoisuuksista .
Joku väitti, että kyllä se kone kestää jos vaan ajaa aina reippailla kierroksilla. En tiedä mahdollistiko vaihteiston välitykset tällaista ajotapaa kuinka hyvin.
Jallu kirjoitti:
Leylandin O.350 ja O.375 todetaan sivulla 24 laiskoiksi moottoreiksi. Syyksi mainitaan mm. alipainetoiminen ruiskutuspumpun säädin, joka esim. ylämäessä ei anna lisää kakkua, kun kierrokset eivät nouse. Voin olla ymmärtänyt säätimen toiminnan ihan väärin, mutta käsitykseni mukaan kaasupolkimen painamista pohjaan seuraa alipaineläpän täysi aukeaminen, alipaineen putoaminen (lähes) nollaan ja täysi ruiskutusmäärä.
No jopas oli väittämä kirjassa Tukkeutunut ilmanputsari kyllä tuon efektin saa aikaiseksi. Jos oikein muistan, niin Manuelkin joskus aikaisemmin on kertonut ruuvailleensa Kasselin mäessä Jyrystä ilmanpuhdistimet irti. "Fiksuimmat" rakensivat pakkosyötön hytistä ohjattavaksi jolloin tiukan paikan tullen saatiin kaikki syötöt peliin.
Jallu kirjoitti:
Mielenkiintoinen on myös ajatus vaihdelaatikon asennon vaikutuksesta vaihteiden väliseen järjestykseen vaihdekaaviossa. Sivulla 24 kummastellaan kyljelleen käännetyn laatikon kaaviota, joka mielestäni on normaali Kontiossakin käytetyn Fullerin kaavio. Ideana siinä lienee helppous vekslata autoa ykkösen ja pakin ollessa samalla linjalla.
Toinen väittämä joka tekee kirjan hankinnan jo mielenkiintoisemmaksi
Jasa kirjoitti:
Periaatteessa tuo tieto noista Ukko-Kontioiden heikoista Cummins moottoreista oli jo "suuren yleisön" tiedossa paljon ennen internet aikaa ,mutta kertaus on opintojen äiti .
No niinpä. Ko. historiikista löytyi lisätietoa lähinnä siitä, kuinka paljon työtä ongelma Cumminsilla teetti. Moottorin käyttö oli muistaakseni osaltaan vaikuttamassa myös Kruppin taloudellisiin vaikeuksiin. Vaan varsinaista rakenteellisesta syystä en löytänyt varmaa viitettä.
Kyseinen Cummins lienee sama kone josta olen kuullut vanhoilta suhareilta,eli se oli suunniteltu nopeakäyntiseksi ja kuskit ei sisäistäneet tätä vaan vedättivät ne paskaksi.
Todennäköisesti koneen alakerta ei kestänyt tätä ,tai voitelu ei toiminut kunnolla alakierroksilla.
Hienoa että Suomessa syntyy tälläisiä kirjoja, työmäärä on varmasti ollut melkoinen. Kirjassa tietysti juttua kaikista merkeistä, mutta Sisua ja Vanajaa on kuvattu niin paljon että luulisi kiinnostavan tämänkin foorumin jäseniä. Kirja on julkaistu vasta kuukausi sitten, ohessa ote lehdistötiedotteesta:
Tukkeutunut ilmanputsari kyllä tuon efektin saa aikaiseksi. Jos oikein muistan, niin Manuelkin joskus aikaisemmin on kertonut ruuvailleensa Kasselin mäessä Jyrystä ilmanpuhdistimet irti. "Fiksuimmat" rakensivat pakkosyötön hytistä ohjattavaksi jolloin tiukan paikan tullen saatiin kaikki syötöt peliin.