Maailmanpankki Jyry-Sisu

[sisua]

Nyt tuli hurahdettua isompaan Leylandiin, vaikka tarkoitus oli pysyä 400-sarjassa
Ollut Ålandissa ja mielestäni erittäin hyväkuntoinen yksilö. Ajettu vajaa 100 tkm!

Tarinaa tulossa lisää savun hälvettyä...

[Nasumanni]

Ns. Maailmanpankki Jyry-Sisu nelivetoisena? Vanaja teki ne nelivetomallit.

[sisua]

Hämäävä, 4-vetoon viittaava namiskuukkeli kojelaudassa on jarrupaineen säädin; ollut ilmeisen tärkeä varuste talviliukkailla

Löytyykö keneltäkään kyseiseen Jyry-Sisu K-148 :seen kirjallisuutta; käyttöohjekirjaa, varaosakirjaa, jne?

Tekniikka lienee tälläinen (pitänee hommata alustakortti ja varmistaa siitä):
JYRY-SISU K-148 SP 4200
- moottori: LEYLAND 0.680 11,1 ltr, 165hv
- vaihteisto: AVO ZF-6 vaihteinen suora
- taka-akseli: ATK 1-nopeuksinen

Yksi tärkeä syy Jyryn hankintaan oli oikeat jarrut; Kontion mehujarrujen osia ei helposti löydy.

Tätä yksilöä en nähnyt Nettikoneessa, mutta samasta paikasta Köyliöstä se tuli hankittua. Sinne jäi vielä yksi samanlainen

[Jasa]

Kappas vaan kun on sama tekniikka kuin minun maailmanpankki Vanajassa tuota taka akselia lukuun ottamatta.Mulla voi olla jäljellä vielä 1kpl Jyry-Sisu K-148 SP käyttöohje kirja ,täytyypi käydä tekemässä tuolla "kirjastossa" inventaario.

[Manuel]

Vähän epäilyttää tuo kokoonpano. Miltä vuodelta tuo on?

SP viittaa kyllä Leyland O.680 moottoriin. BP taas O.680 PowerPlus moottoriin joka oli aluksi 200 hv, mutta kansien halkeilun estämiseksi tehot pudotettiin 185 hv. Tehot olivat Leylandin netto hevosia, vaikka ei Sisu tainnut koskaan kertoa että ne tehot jouduttiin pudottamaan. Näille moottoreille löytyy myös Leylandin ohjekirjat jotka olivat 1-2 cm paksuja. Tyypin jälkeen tulee vielä kauttaviiva ja kolme numeroa joista selviää tarkka malli. Leyland ilmoitti tehoksi O.680 tehoksi 150hv/2000 kierrosta, Sisu 165hv/2100 k/min. Väännön huippu oli muistaakseni niukka 60 kpm. Se oli hyvä kone ei lastentauteja, paitsi Leylandia ei pidä käyttää tuntikausia tyhjäkäynnillä. Voi halkaista suuttimen rungon jolloin naftaa valuu öljyjen joukkoon. Pärjäsi silloin hyvin Scanian 75'selle jolle ilmoitettiin 165 hv.

Jos vaihteisto on AVO on ZF'n tyyppi AK6-55 eli Allklauengetriebe, 6 vaihteinen, max moottorin vääntömomentti 55 kpm. Jos kyseessä on BVO laatikko on tyyppi AK6-70. Kikka on toteutettu niin että 1-vaihde on vähän nopeampi eli ulostuleva momentti samaa luokkaa. Busseissa käytettiin ZF'n laatikkoa S6-55, (AVY?) joka on muuten periaatteessa samanlainen mutta synkronoitu ja paineilmatehostettu.

ATK-perä vähän ihmetyttää mutta TVH'lle tuli kaikenlaisia säästöversioita. Jyry luokan autoissa oli silloin yleisin BTK kaksinopeuksinen tai joissakin yksinopeuksinen. Yksinopeuksinen ATK oli Timken kopio ja paremmin Kontioluokan perä. Sitä löytyi vaikka kuinka monella eri välityksellä. Kaksinopeuksista ATK'ta käytettiin sekä Kontiossa että Jyryssä, välitykset 6,78/9,35:1. Myös Timken kopio. Yksinopuksinen BTK oli kaksiportaisesti välitetty mutta ei kovin suosittu yksinopeuksisuuden vuoksi. Kaksinopeuksinen BTK oli periaatteessa samanlainen kuin vastaava ATK, mutta huomattavasti järeämpi. Välitykset joko 6,23/8,83:1 tai 7,12/10,09:1.

[Jasa]

Kyllä näissä on on 1 nopeuksinen ATK perä ja välitys suhde on 5.25.
Leyland 0.600,Sisu merkintä AMT Leyland0.680 Sisu merkintä AMP .Joo vääntö on tälläselle 0.680 67.8 kpm kun kierrokset on 1100r/min. Tuosta Leyland 0.680 on monta tehoversiota olemassa ainakin 150hv - jotain hiukan yli 200 hv moottoreihin

[Manuel]

Vahvasti epäilen ettei tehoversioita ollut kuin 2. Eri asia mitä tapahtui vuoden -66 jälkeen. Leyland oli niin konservatiivinen firma, väittivät vielä silloin ettei koskaan tule turboa, eikä suostuneet tekemään tehoille mitään ennen O.680 PowerPlus mallia. Kaikenlaisia tehoilmoituksia eri markkinointiteknisistä syistä on ollut, mutta parhaiten näkee ruiskutuspumpun kortista mitkä syötöt sinne kuuluu. Se kertoo tehon.

Jos ATK perän välitys on 5,25 niin edellytykset kestämiselle ovat paremmat, vauhtia saattaa löytyä aika hyvin. Sopivilla välityksillä kulki Jyry autobaanan myötämaissa niin että viisari meni toisen S'n päälle tässä vaaleapohjaisessa mittarissa joka oli kojelaudan keskellä. (Kiitokorin hytti) Vastasi n. 140 kmt. Ei sitä tietysti uskaltanut tehdä kuorma päällä.

[Jasa]

Niin .En tiedä että kuinka sisu/leyland yhdistelmä toimi noiden tehojen suhteen mutta kun verrataan esim leylandin sukulaismoottoriin joka oli mm vanajissa mainetta niittänyt AEC niin samoista moottoreista otettiin autotehtaan toimesta erilaisia tehoja ulos ja nämä tehojen ulospuristukset saatiin säätöjä muuttamalla ja ehkä joihinkin malleihin joitain osia saatettiin muuttaa kestävämmiksi.Olihan muuten tuota leyland 0.680 3 eri mallia.

[Manuel]

Kun olin niiden Leylandin omien ohjekirjojen kanssa tekemisissä, niin joka versiolle oli oma kirjansa. Kansilehdelle oli käsin kirjoitetto O.680 ja kauttaviiva ja luku sen jälkeen oli silloin jossakin päälle 200 tai 300. Joka ainoassa koneessa sama teho, 150hv/2000 k/min. (paitsi PowerPlus mallissa 200 hv. Luin vielä sen kirjeen jossa Leyland pyysi pudottamaan PowerPlussan syöttöjä kansiongelmien vuoksi niin että tehoksi jäi 185 hv)

Esim. busseissa käytettiin makaavaa O.680 konetta. (mahuri). Leyland oli helppo virittää, Kriittinen kierrosluku oli 3000 k/min. Sen alapuolella oli pysyttävä, koska venttiilikoneisto ei pysynyt tahdissa pitemmälle. Myös kampikoneisto oli mitoitettu sen kierrosluvun mukaan. Syöttöjä sieti vähän nostaa, mutta ei O.600 moottorille. Sen tehohan oli Leylandin mukaan 125 hv/1800 k/min. Se oli tarkoitettu bussien moottoriksi. Sisu kuitenkin nosti sen kierrokset ja ilmoitti 147 hv/2100 k/min. Tämä moottori ei pahemmin sietänyt suuria ruiskutuksia koska se alkuperäisen vaatimattoman tehon vuoksi oli paksumpiseinäisillä sylintereillä. (Ei siis paksummilla putkilla) En tiedä tekikö Sisu koskaan bussia jossa olisi ollut makaava kone, Leyland kylläkin. Sisun bussityypit olivat silloin B-72 Kontioluokan tekniikalla ja B-63 Jyryluokan tekniikalla. HKL'llekin tehtiin joku ilmajousitettu malli, mutta en muista johtiko jatkotilauksiin. B-80 oli muistaakseni postille toimitettu vähän lyhyempi bussi.

[sisua]

Viimeinkin tämä peli on saatu tallille

On mukavan oloinen Sisu ja siihen sain hankittua 12 tonnin Multiliftin VL-laitteet (vielä asentamatta).

Leylandin kone käy muuten mukavasti, mutta onko suutinvika tms., kun tavaraa taitaa tulla johonkin sylinteriin liiankin kanssa.
Oireet ovat seuraavat:
- kone vastaa kaasuun ihan OK (musta savu kuuluu asiaan)
- löysätessä kaasua, tulee putkesta paukaus ja putkesta tulee _paljon_ sinistä dieselin savua (ei öljysavua)
- kone käy (muidenkin kun omasta mielestä) nätisti tyhjäkäyntiä, mutta sellainen outo "lopsutus" kuuluu harvakseltaan

Uusimmassa Koneviestissä oli taas dieselpumppuasiaa (pumppujen putkistot), siinä oli mm. vinkkejä, jossa Bilteman stetoskooppia käytettiin suutinten toiminnan diagnostiikkaan

[sisua]

Tarvitsen tähän toimivan jarrupoljinventtiilin, nykyinen totaalisen jumissa (kuva tulee myöhemmin).
Tarjotkaa rohkeasti.

[sisua45]

mutta sellainen outo "lopsutus" kuuluu harvakseltaan

Kompura lopsuttaa?

[sisua]

Proton poljin olis tosiaankin sama eli Plug'n play
Olisko Wabcossa paljonkin sovittamista?

[sisua]

Tässä kolme kuvaa Jyryn poljinventiilistä:

[Manuel]

Epäilen että valmistaja on Knorr-Bremse. Niiden valikoimasta pitäisi löytyä ainakin korvaava venttiili.