Taas onkin ollut pitempi tauko päivitysten välillä. Kesän mittaan maalasin rungon uusiksi ja nyt ei enää ruskeaa väriä näy. Oppia ikä kaikki, nyt on sitten tuhdisti tavaraa pinnassa.
Keväällä jotenkin taukosi ohjaamon hitsailut muiden projektien tieltä, melko ison työmäärän lopuksi tein hytin kattoa oikoessa. Oli tietenkin puuauton aktiivivuosina katolla kävelty ja ehkä sitten loppumetreillä jo aivan pompittukin katto linttaan ja veteläksi. Melko paljon sai vasaraa antaa ja kutistella että muotoonsa ja pänniinsä tuosta takaisin nousi.
Kesä meni sitten kunnostellessa ja maalaillessa kaikkea pienempiä ja suurempia irto-osia. Sekalaista alustan osaa jäi toki maalattavaksi vielä ensi kesällekin. Nyt talven yli on harras toive saada hytin lattioiden ja pilkillä murjotun takaseinän hitsailut tehtyä ja ilmojen taas lämmittyä koppiin sekä lasikuituosiin sitten uusi väri päälle. Sinänsä on ollut helppo projekti tuo hytti kun on kaikki paikat olleet niin mätiä että on suosista saanut vaan repiä vanhat lattianrippeet pois. Paljon oli ratsupaikkoja tuohon pohjaan hitsailtu vuosien mittaan ja noiden ansiosta oli sitten hapantuminen saanut vain lisää vauhtia. Plussana se että oli nopea purkaa pois, laikkaa ei juuri tarvinnut näyttää. Miinuksena sitten se että juuri mitään mallia tai mittoja noista vanhoista rippeistä ei voinut ottaa kun ei osannut arvata mikä on tehtaalta ja mikä kuusen alta. Grillissä kun tuota koppia alkuun pyörittelin tippui kaikenlaista hiekkaa ja ruostetta joka kierroksella ämpäritolkulla pitkään ennenkuin lopulta kävi vähiin.
Tuo vanha ja kovia kokenut päällirakenne, tai oikeammin se apurunko jonka päälle on kyhätty, täytyy sekin nyt lumien aikaan siivota turhasta raudasta jotta voi alkaa sitäkin hieromaan kuosiinsa ensi kesän mittaan. Kevyitä vaijerilaitteita tuohon auton päälle olen enimmäkseen haaveillut, toki tuossa vanhassa apurungossa olisi valmiit nosturinpeditkin molemmissa päissä.
Kärryvärkiksi suoraan ajosta joutuneesta SK:sta purin paineilmajärjestelmät ja aika paljon hydrauliikkaa aikanani hyvään talteen, ajatus olisi nuo useampipiiriset jarrulaitteet asennella Kontioon. Ainakin poljinventtiili istahti paikalleen hyvin pienellä sovittelulla. Nelipiiriventtiili ja kuivain puolestaan istuvat nätisti vanhan kokonaisuuden tilalle konehuoneeseen. Neljä pienempää säiliötä tarkoitus istuttaa suunnilleen samoille paikoille kuin alkuperäinen iso pytty, kannakekonsoli täytyy vielä tehdä. Pahan näköisiksi hapantuneiden rautaputkien tilalle tulee uutta muoviputkea. Uudemman mallinen lukittuva seisontajarruventtiili todnäk korvaa vanhan rattipylvään "velton" kahvan, täytyy vaan vielä hetki tuumailla että mihin päin käden ulottuville tuon saisi sopimaan nätisti.