Sisun tulevaisuus

Yleistä keskustelua, foorumin säännöt/ General topics

Valvoja: sisua

Avatar
Kontio
Viestit: 670
Liittynyt: To Huhti 30, 2020 4:14 pm

Re: Sisun tulevaisuus

Viesti Kirjoittaja Kontio »


Avatar
UN-Proto
Viestit: 1133
Liittynyt: To Huhti 30, 2020 4:14 pm

Re: Sisun tulevaisuus

Viesti Kirjoittaja UN-Proto »

YLE MOT Käsikirjoitus:

MOT: Sisua myytävänä
15.3.2010

Kuva: Sisu Auton Karjaan-tehdas, ulkokuvaa. Kamera panoroi hiljaista pihaa ja tehdashallia. Taustalla soi Jean Sibeliuksen 3. sinfonia.

Juonto: Sisu Auton Karjaan-tehdas maaliskuun alussa. Pihamaalla ja tehdashallissa on hiljaista.

Kari Heinistö: "Jos jostain neuvoteltaisiin, niin siit ei oikeastaan kannattaisi julkisuudessa puhua."

Sipola: "Ollaanko tässä käyty tunnusteluja, voitko paljastaa sen verran?"

Rolf Saxberg: "No, ehkä, ehkä, en vastaa tohon kysymykseen."

OTSIKKO: Sisua myytävänä

Kuva: Musiikkia (Sibelius). Vanhan tehdaskiinteistön piha, Sampo Siiskonen kävelee pihalla.

Sampo Siiskonen: "No niin, me olemme nyt täällä Sisun syntysijoilla. Sisun toimintahan perustettiin vuonna -31, mutta tuotannollinen toiminta täällä alkoi sitten 30-luvulla vähän myöhemmin."

Arkisto (Sisulla eteenpäin, 1951):
Automiehet ovat jo parikymmentä vuotta tunteneet tämän kotimaisen merkin, joka osaltaan on täyttänyt aukon tämän alan teollisuudessa.

Juonto: Sisu Auto perustettiin 79 vuotta sitten. Yhtiön alkuperäinen nimi oli Oy Suomen Autoteollisuus Ab.

Perustajina oli joukko liikemiehiä, jotka olivat hankkineet kokemusta kuorma- ja linja-autojen rakentamisesta sekä autokaupasta. Uuden yrityksen tuotantotilat sijaitsivat Fleminginkadulla Helsingin Kalliossa.

Ensimmäisenä toimintavuonna valmistui 12 kuorma- ja linja-autoa. Toisena vuotena aloitettiin sarjatuotanto. Silloin valmistui 52 ajoneuvoa.

Siiskonen: "Täällä oli niin, että akselistotehdas toimi sekä täällä tiilisessä rakennuksessa että sitten myös akselistotehtaan työstöpuoli oli tällä puolella. Ja tosiaan kokoonpano oli tällä toisella puolella. Ja varaosien keskusvarasto oli toisessa kerroksessa, ja sitten kolmannessa kerroksessa oli pääkonttori ja konttoritoiminnot."

Kuva: Valokuvia kädessä, Mikko ja Hannu Lamminen istuvat keittiön pöydän ääressä ja katsovat vanhoja valokuvia. Musiikkina Matti Eskon Rekkamies.

Hannu Lamminen: "Meidän talon Sisu-historia alko, eikös tää oo sieltä Mulliniemestä niin se ensimmäinen?"

Mikko Lamminen: "Joo."

Hannu: "Ensimmäinen."

Mikko: "Joo. Siinä on Lyyli-täti, ja Timo ja Leila ovat kuvassa siinä. Hannua ei sillon vielä ollut. Noo, se on siinä ja siinä."

Hannu: "Se on samanvuotinen, ku minä, mutt että mä oon."
Mikko: "Niin."

Hannu: "Pari kuukautta jäljessä."

Mikko: "Kyllä."

Juonto: Ruoveteläisessä Lammisen perheessä on Sisu-miehiä kahdessa polvessa. Isä Mikko aloitti Sisulla ajamisen vuonna 1957. Poika Hannu jatkaa perinnettä.

Hannu Lamminen: "Että onhan niitä siinä sitten Sisuja ajeltu. Siinä on aika pitkä lista, kun pistin niitä vähän ylös. Niin niitä on jossain siell 35:n, 40:n paikkeilla, jos oikein muistaa, mitä kaikkinensa noita on ollu. Että joku voi sanoo, ett ainakin tässä talossa ollaan suhteellisen merkkiuskollisia oltu."

"Se on ollut todella semmoinen luotettava kumppani, ja vaikka sitä jotkut nää valtamerkkien käyttäjät aina mollaakin, niin mä sanon aina, että yhtään kuormaa ei oo jäänyt ajamatta. Että ne on kaikki kuormat, mitkä on pitänyt ajaa niin on ajettu. Ja mä oon kuitenkin vähän semmoinen koti, uskonto ja isänmaa -aatteellinen mies, niin se kotimaisuus on yksi suuri tekijä ollut tässä nimessä Sisu."

Kuva: Vanhoja mainoksia ja valokuvia. Arkistopätkässä Sisu-bussi ylittää Suomen ja Ruotsin rajan Tornionjokilaaksossa.

Juonto: Sisu-nimi on merkittävä osa suomalaista teollisuushistoriaa. Sisun omistaja, Suomen Autoteollisuus, oli tunnettu nimenomaan kuorma- ja linja-autoistaan. Yhtiö alkoi jo ennen viime sotia valmistaa myös raitiovaunuja.

Yrityksen laajeneminen alkoi 1950-luvulla. Se aloitti yhteistyön brittiläisen Leylandin kanssa.

Kuva: Arkisto (Sisulla eteenpäin, 1951):
Tuhansissa on jo laskettavissa kotimaisten linja- ja kuorma-autojen määrä liikenteessä. Ovatpa ovet avautuneet ulkomaillekin.

Juonto: 60-luvun puolivälissä valmistui varta vasten puolustusvoimille suunniteltu kuorma-auto, kutsumanimeltään Proto. Saman vuosikymmenen lopulla Suomen Autoteollisuus hankki Vanajan autotehtaan.

Siiskonen: "Vanajan tuotemerkkihän oli mahdottoman hyvä, ja Vanaja oli esimerkiks bussiliikenteessä ylivoimainen Sisuun verrattuna sekä tuotteena että markkinaosuudeltaan."

Vanajalta tuli hyvää teknologiaa, sieltä tuli nostoteliä, sieltä tuli Fullerin vaihdelaatikko, nämä kaks asiaa, ja tuli myös kyllä mahdottoman hyvä tekninen johtaja, Murosen Veikko, joka oli legendaarinen tekninen johtaja Vanajalla.

Arkistokuvaa: Sisun Konalan-toimintakeskuksen vihkijäiset. Sisun, Scanian ja Leylandin yhteistyösopimuksen allekirjoittaminen. Vetomestari-terminaalitraktoreita, panssaroidun miehistönkuljetusajoneuvon Pasin esittelyajo.

Juonto: Suomen Autoteollisuus kasvoi voimakkaasti 1970-luvulla. Yhtenä kasvun moottorina oli Suomen valtio. Valtiosta oli 60-luvun lopussa, Vanaja-kaupan myötä tullut Suomen Autoteollisuuden osakas. Vuonna 1974 valtio hankki yhtiön osake-enemmistön.

Näin hankintaa perusteli silloinen kauppa- ja teollisuusministeri Kristian Gestrin:

Lukija:
Valtion tarkoituksena on ollut varmistaa suomalaisen kuorma- ja linja-autoteollisuuden jatkuva olemassaolo sekä se, ettei tällä alalla monien vuosien aikana tehtyjen ponnistelujen tulos valu hukkaan.

Juonto: Suomen Autoteollisuus oli 70-luvulla pieni valmistaja. Yritys tarvitsi rahaa tuotekehitykseen, jotta se olisi voinut edes jotenkuten pärjätä kilpailussa suurten ruotsalaisten valmistajien Volvon ja Scanian kanssa.

Kari Lindholm: "Pitää ymmärtää se, että jos Sisu teki 500 autoa vuodessa, niin heidän kummankin volyymi oli 50 000 autoa vuodessa. Se antaa ihan erilaisen kilpailuasetelman."

Siiskonen: "Sisun vienti on tilastollisesti aina ollu semmosen sata, sataviiskymmentä autoa vuosittain. Mutta se oli kuitenkin pääasiassa myyntiä kehitysyhteistyö-, valtiolle myytiin kehitysyhteistyörahoituksella autoja, jotka toimitettiin Tansaniaan, Sambiaan ja muihin maihin. Oikeastaan ainoa tämmönen markkinahan, mikä Sisulla on ollut, niin oli Etelä-Amerikassa. Mutta sekin oli tämmöstä kahviin vaihtokauppaa aikanaan."

Lindholm: "Kyllä vientiyrityksiä oli, kuorma-autoillakin, mutta siellä törmättiin tähän tosi ankaraan kilpailuun. Se ei ollut helppoa."

Juonto: Suomen Autoteollisuus sai 70-luvun puolivälissä kaksi merkittävää vähemmistöosakasta. Toinen oli brittiläinen auton- ja moottoreiden valmistaja Leyland, joka oli aiemmin omistanut pienen osuuden Suomen Autoteollisuudesta. Uutena osakkaana mukaan tuli vanha kilpailija naapurimaasta, Saab-Scania.

Vähemmistöosakkuuden lisäksi Saab-Scania ja Leyland aloittivat laajan yhteistyön Sisun kanssa. Yhteistyö ja valtion antama rahoitus kantoivat vähitellen hedelmää.

Lindholm: "Semmoinen vahva kausi alkoi 80-luvun alussa, jolloinka yhtiö uudisti mallistoaan. Ja ehkä vahvimmillaan oltiin 90-luvun alussa. Siinä oli hyvin selkeä kymmenen vuoden kehitysjakso. Silloin Sisu oli hyvä yhtiö."

Juonto: Sisu Autoksi nimensä muuttanut yhtiö menestyi monipuolisen tuotantonsa vuoksi.

Lindholm: "Meillä oli kolme tukijalkaa: Meillä oli normaalit kuorma-autot, meillä oli sotilasajoneuvot, ja meillä oli satamakoneet. Ja aina niistä jollain meni suhdanteista riippumatta hyvin, ja ne toi myös sitä tarvittavaa volyymia tuotantoon."

Siiskonen: "Lisäksi Sisulla oli siinä vaiheessa oma rahoitus kuorma-autoille, oli Voimavaunu Oy. Ja tänä aikana Sisu oli toiminnoiltaan järkevä, ja se oli myös tuloksentekijä. Sisu teki hyvää tulosta 80-luvun lopulla."

Juonto: Yksi Sisun menestystuotteista oli panssaroitu miehistönkuljetusvaunu Pasi. Sitä valmistettiin yli kymmenen vuotta.

Kaartin Jääkärirykmentin harjoitus Santahaminassa. Pasilla ajoa. Sotilaskuorma-autoja hiljaisella varikolla.

Juonto: 90-luvun alun lama iski kovaa autoteollisuuteen.

Siiskonen: "Kuorma-autobisneshän koki laman 90-luvun alussa, -91, -92 ja vielä kolmekin, niin kotimaan markkinat, joista Sisu on riippuvainen, kotimaan markkinat oli vaan viidenneksen normaalimarkkinoista. Ja se vei kuorma-autobisneksen tietysti tappiolle siinä vaiheessa."

Tavallaan tätä kuorma-autobisneksen lamasta johtuvaa tappiota käytettiin kyllä sitten ehkä keppihevosena, ja tämmöset yritysjärjestelijät tulivat sitten mukaan kuvioihin, ja Sisun omistusta ja näitä eri liiketoimintoja alettiin sitten hyvin voimakkaasti ostaa ja myydä.

Arkisto, TV-uutiset 8.10.1993:
Valtio siirtää Valmetin kuljetusvälineet Sisu Autolle, jotta valtionyhtiöiden yksityistäminen nopeutuisi.

Juonto: Keväällä 1994 valtio yhdisti Sisu Auton sekä Valmetin traktori-, metsäkone- ja nostinlaitetuotannon. Taustalla oli Ahon hallituksen 90-luvun alussa tekemä linjaus. Sen mukaan valtionyhtiöitä vietiin joko pörssiin tai yhdistettiin toisiin valtionyhtiöihin.

Markku Tapio: "Valmetin ja Sisun kohdalla tultiin sellaiseen johtopäätökseen, että Sisu on sellaisessa koossa liian pieni, että sille pitäisi nyt jotain uutta liiketoimintaa saada. Ja sitten Valmetin kohdalla todettiin, että se konserni on aika hajallaan, ja Valmetin pitäisi keskittyä lähinnä siihen paperikone-sellukonebisnekseen, mikä silloin oli pääbisnesalue.

Juonto: Sisulaisten mielestä yhdistyminen tapahtui Valmetin ehdoilla.

Siiskonen: "Epäonneksi Sisulle, niin tuli tavallaan myös kuorma-autoteollisuuden johtoon tuli siinä vaiheessa sitten tuli johtaja, jolla oli kokemusta vain traktoreista ja siitä bisneksestä, joka oli toiminnoiltaan paljon jäykempää ja tavallaan tuotannonomaista eikä tällaista yhteistyötä asiakkaitten kanssa kuorma-autobisnes Sisulla on ollut. Se oli hyvin valitettavaa se."

Lindholm: "Menestyminenhän on hyvin paljon aina kiinni siitä miten osataan johtaa. Minkälainen into on viedä joku joku asia eteenpäin. Ehkä näissäkin asioissa oli vähän puutteita."

Siiskonen: "Kyllä siinä vaiheessa kun Valmetin liiketoimintoja tuli mukaan ja tuli Sisu-konserni, niin kyllä tavallaan sinne Kehä-ykkösen varteen tuli norsunluutorni, jonka aivoituksia ei kyllä enää oikein päässyt ymmärtämään. "

Tapio: "Kyllä se sillä tavalla näytti, että Sisu oli tämmönen kuorma-autojen tuottaja. Olihan siellä muutakin bisnestä, että tämmönen kuviopyöräliiketoiminta hyvin sinne sopii, ja synergioitakin löytyy. "

Lindholm: "Puhuttiin synergiaeduista, kun oli mustat ilmakumirenkaat, mutta en mä nyt nähnyt koskaan oikein mitään varsinaisia synergiaetuja. Yhtiöt tai yksiköt toimi edelleen niin kuin aina ennenkin. Ei siinä mitään mainittavaa etua ollut nähtävissä. "

Juonto: Pian Valmet-yhdistymisen jälkeen alkoivat Sisun vaikeudet. Valtio otti ensin kokonaan haltuunsa sotilasajoneuvoja valmistaneen Sisu Defencen. Se liitettiin uuteen aseteollisuusyritykseen, Patriaan.

Sitten valtio alkoi, vastoin aiempia lupauksia, etsiä Sisulle yksityistä omistajaa.

Arkisto, TV-uutiset 22.1.1997:
Partek ja Sisu yhdistyvät. Samalla valtiosta tulee Partekin suurin omistaja. Uuden Partekin liikevaihto on 12 miljardia markkaa.

Juonto: Kari Heinistö oli yksi Partekin neuvottelijoista, kun kauppaa hierottiin.

Kari Heinistö: "Partekhan oli -90-luvun alun suurten rakennemuutosten jäljiltä tienhaarassa. Piti valita, että mitä silloisesta Partekista isona tulee, ja valinta päätyi konepajateollisuuteen. Samaan aikaan nähtiin, että Suomessa oli alalla erilaisissa kuljetus- ja nostolaitteissa hyvää osaamista, ja olimme tietoisia, että valtio oli tekemässä Sisulle jotain. Ja tästä sitten kumpusi kysymys, että voitaisko nämä kaks yhtiötä yhdistää."

Tapio: "Lähtökohtaisesti voitiin ajatella, että synergiaakin löytyy siinä uudessakin rakenteessa. Ja kyllähän sitten, kun se toteutui, niin siltä pohjalta lähdettiin sitten sitä Partekia kehittämään, jossa valtio oli sitten 30 prosentin omistaja. "

Sipola: "Eli suurin omistaja?"

Tapio: "Suurin omistaja, joo."

Juonto: Partek-kauppa ja sotilasajoneuvojen tuotannosta luopuminen olivat suuri menetys Sisulle.

Lindholm: "Kaikkein merkittävintä oli se, että nää kolme mainittua tukijalkaa leikattiin poikki, sotilasajoneuvot meni Patrialle, joka saattoi olla kyllä varsinkin Patrian kannalta hyvä päätös, satamakoneet leikattiin pois, jäi pelkät kuorma-autot. Sen jälkeen vaikeudet lisääntyi."


Kuva: Hannu Lamminen lastaa tukkeja rekka-autoon. Lammisen rekka tien päällä. Puukuormaa puretaan sahan pihalla. Musiikkia: Matti Eskon Rekkamies.

Hannu Lamminen: "Mulla on ollut tietyt semmoset kriteerit, mitkä mä oon valinnut taikka tehnyt valinnat. Elikkä se auton täytyy olla kevyt, elikkä sen hyötykuorman täytyy olla mahdollisimman suuri. Ja sitten kulutus on ollut yks tekijä. Ja silloin kun esimerkiks 70-luvun lopulla Sisuun tuli nää Cumminsin koneet, niin se oikein käytettynä, se oli todella edullinen kone ajaa."

"Se on aina ollut tosi ketterä, tosi tukeva ajaa, elikkä se on vähän sinne mehtään ja tonne montuille tehty laite. Että onks se välttämättä aina pehmein ja kaikkein mukavin ollut, mutta todella siis tähän käyttötarkoitukseen ollut ihan käypä ja sopiva peli."

Juonto: Sisu Auto oli viisi vuotta Partekin huomassa. Vuonna 2002 Partek sai uuden omistajan, kun hissi- ja nostinlaitevalmistaja Kone osti sen.

Tapio: "Kyllähän meillä erilaisia vaihtoehtoja oli analysoitu Partekin suhteen, millä tavalla valtio-omistajan sitten on tarkoituksenmukaista irrottautua, koska siellä poliittisella tasolla on annettu ymmärtää, ettei valtio ole siellä pitkäaikainen omistaja, tai siis pysyvä omistaja. Että se on vaan tämmönen finanssisijoitus. Ja sellaisia vaihtoehtoja sitten analysoitiin, ja kyllä sitten tää Koneen tarjous osoittautui niistä parhaimmaksi vaihtoehdoksi."

Juonto: Kone pilkkoi Partekin nopeasti, ja niinpä Sisukin sai mennä.

Heinistö: "Silloinhan rakennettiin Cargotecia, joka oli kansainvälinen lastinkäsittelyalan osaaja. Siihen yhdistettiin vielä hankkimalla laivojen lastinkäsittelylaitteet, hankkimalla Mc Gregor. Ja kotimainen Sisu Auto ei siihen kuvioon kuulunut, ja sille haettiin silloin uusi omistuspohja."

Juonto: Kone myi Sisu Auton keväällä 2004. Sisusta tuli kymmenen vuoden pallottelun jälkeen jälleen itsenäinen yritys.

Arkisto, TV-uutiset 5.3.2004:
Sisu Auto vaihtaa omistajaa. Hissiyhtiö Kone myy Sisun kotimaiselle sijoittajaryhmälle ja autotehtaan johdolle.

Heinistö: "Löydettiin sitten kotimainen sijoittajaryhmä, joka sitten lähti kehittämään toimintaa."

Sipola: "Lähdit itse mukaan tähän sijoittajaryhmään. Mikä sinut sai lähtemään mukaan siihen?"

Heinistö: "Mä olen varmaan se jatkuvuus siinä asiassa. Olin myyjän puolelta se, joka olin eniten ollut asian kanssa tekemisissä, ja kun minulta kysyttiin, että suostunko tulemaan myöskin pieneksi osakkaaksi siihen mukaan, niin sanoin, että voin tulla."

Juonto: Uudet omistajat toivat Sisuun uuden liiketoimintamallin.

Rolf Saxberg: "Meillähän lähtötilanne oli erittäin hankala. Että yhtiö oli tehnyt tappiota useita vuosia, ja tiedettiin, että lääkkeet tähän tulee olemaan se, että me joudutaan pienentämään liiketoimintaa, me joudutaan vielä enemmän keskittymään joihinkin ratkaisuihin. Ja pienentämisen kautta kannattavuuden, riittävän kannattavuuden aikaan saaminen on aina hankalaa. Ja sellaisessa ympäristössä strategiseksi avainsanaksi muodostuu joustavuus."

Heinistö: "Jouduttiin katsomaan ensinnäkin sitä, ett minkälaisia autoja tehdään, elikkä keskittymään raskaisiin ja vaativiin ajoneuvoihin."

Saxberg: "Siinähän ryhdyttiin hyvin määrätietoisesti, lähdettiin liikkeelle silloin tän oston jälkeen, ulkoistettiin se, mikä oli järkevä ulkoistaa."

Juonto: Sijoittajaryhmä on ulkoistanut lähes kaiken, minkä se on pystynyt. Kuuden vuoden aikana se on myynyt muun muassa varaosa- ja huoltopalvelut ja tehdasalueen rakennuksineen sekä luopunut Renault-kuorma-autojen edustuksesta. Lisäksi Sisujen kokoonpano on ulkoistettu. Kaikki myytävissä oleva on siis pantu lihoiksi.

Lindholm: "Kyllähän niinkin voi toimia, mutta pitää aina muistaa, että silloin sitä katetta, toiminnan katetta on jakamista useampi yhtiö. Ja meneekö ne yhtiön voitot sitten pitkällä tähtäimellä tuotteen hyväksi, se on toinen asia. Parempi taitaisi olla, jos mahdollisimman paljon töitä olisi omassa talossa. "

Juonto: Omaisuuden myyntivoitoilla on maksettu Sisu Auton korollisia velkoja. Omistajat ovat siis panneet yritystä myyntikuntoon. Samalla omistajat ovat hallintayhtiön kautta nostaneet osinkoina kaksi miljoonaa euroa. Se on lähes saman verran kuin he alun perin sijoittivat yhtiöön.

Siiskonen: "Jos jotakin näistä myynneistä ja ulosmyynneistä, bisneksistä on saatu, niin se on siirretty Oy Suomen Autoteollisuus Ab:hen, joka omistaa Sisu Auton. Ja Sisu Auto on vuodesta toiseen elänyt hyvin pienillä käyttövaroilla ja tehnyt tappiota, ja sitä kautta jos tämä jatkuu, niin mahdollisuudet on huonot."

Hannu Lamminen: "Kyllähän se tuntuu, että jokaisessa kaupassa ja jokaisessa omistajanvaihdoksessa, niin sitä Sisun pääomaa on syöty. Elikkä kyllä kauppahan on se, joka kannattaa, eli jos sä teet jotain kauppaa, niin sä haet sille jotain itseisarvoo ja sun täytyy siitä kaupasta hyötyä. Niin ei se nyt ainakaan tässä tapauksessa tunnu, että se on ainakaan tän tuotteen hyväksi mennyt, taikka Sisun hyväksi mennyt."

Kuva: Musiikkia (Sibelius). Sisun Karjaan-tehdas maaliskuussa 2008. Tehtaassa kootaan siviilikuorma-autoja.

Lindholm: "Sisu oli hieno paikka. Oli suuri into päällä kaikilla tasoilla, ja hyvähenkinen yhtiö. Ja työtä tehtiin joskus todella pitkää päivää. Se oli hauskaa, joskin välillä vähän kovaa."

Sipola: "Mikä siinä oli erityistä, koska monet sisulaiset ovat kehuneet, että yhtiössä oli poikkeuksellisen hyvä henki?"

Lindholm: "Ehkä yksi selitys siinä on, että pikkupoikiahan me kaikki ollaan vielä vanhalla iälläkin, ja pojathan tykkää autoista. Ala oli hyvin kiinnostava. Se oli moniala-tekniikkaa, ja kahta samanlaista päivää ei juurikaan ollut."

JUONTO: Valtaosa Sisun Karjaan-tehtaan työvoimasta oli maaliskuun alussa lomautettuna. Lama oli pysäyttänyt kuorma-autojen tuotannon lähes täysin.

Saxberg: "Se segmentti, missä me toimitaan, jossa Suomessa perinteisesti on myyty ehkä joku 300, 300 – 400 autoa, niin se pienentynyt hyvin voimakkaasti, ja kannattavan toiminnan harjoittaminen siviilipuolella muodostu lähes tulkoon mahdottomaksi."

Siiskonen: "Ai ai, kun minä toivoisin, että tulevaisuutta olisi. Mutta pelkään, että jos tilanne edelleen on niin tiukka pääomien suhteen kuin se on ollut nyt viimeiset vuodet, niin hyvin vaikealta se tuntuu."

Juonto: Sisu Auto on viime syksystä lähtien tehnyt vain yhden erän sotilaskuorma-autoja puolustusvoimille. Siviilikuorma-autojen tuotanto on ollut pysähdyksissä.

Tämän vuoksi yhtiön johto ei päästänyt MOT:tä kuvaamaan tuotantotiloja. Tehtaalla ei kuulemma ole mitään kuvattavaa.

Puolustusvoimien tilauksista on tullut Sisulle elämänlanka. Ne pitävät yrityksen hengissä, vielä ainakin muutaman vuoden.

Jyri Häkämies; "Sisu on kuitenkin tämmönen yhteistyökumppani puolustusvoimille. Siiän on tietysti, voisiko sanoo, että tuotekehitystyyppistä yhteistyötä myöskin, eli et me viestitämme myöskin tulevista tarpeistamme. Mutta ett kaiken kaikkiaan sitä on arvioitu, että erikoisajoneuvoilla on myös huoltovarmuudellinen merkitys. Sillä että tän tyyppisiä ajoneuvoja valmistetaan Suomessa ja siihen liittyy suomalaista osaamista."

Juonto: Sisun tulevaisuus on siis – enemmän kuin vuosiin – valtion käsissä. Patria, josta valtio omistaa enemmistön, on vahva ostajaehdokas, jos Sisu tulee myyntiin.

Häkämies: "Ne on yritysten asioita katsoa, että missä yhtäläisyydet ja yhteistyömahdollisuudet on ja mihin saakka ne ulottuu. Mutta ett siltä osin kuin kysymys on siitä, että tiettyä valmistusta on Suomessa, niin se tietenkin on puolustusministeriölle ja minulle tärkeä asia."

Saxberg: "Meidän voimavarat ei riitä siihen, ett lähetään rakennetaan Patrian tyyppistä organisaatiota tuotteiden markkinointiin eri puolille maailmaa. Ja näin ollen, niin kyllä nyt tähän omistuspohjaan pitää saada vahvistusta. Eritoten, jos tää sotilaspuoli jatkuu näin hallitsevana kuin se nyt on."

Sipola: "Minkälainen vaihtoehto on se, että teette yhteistyötä tai yhdistytte jollain tavalla Patrian kanssa?"

Saxberg: "No, se on yks ihan konkreettinen vaihtoehto tietenkin, koska siellä asiakas on sama, ja tuotteessakin on paljon yhtäläisyyksiä. Meillä on kumipyöräratkaisut, meillä on samantyyppiset akselit, samoja akselia me käytetään. Ett se on yks syy, ja erittäin hyvä vaihtoehto. "

Sipola: "Ollaanko tässä käyty tunnusteluja, voitko paljastaa sen verran?"

Saxberg: "No, ehkä, ehkä en vastaa tohon kysymykseen."

Arkisto (Sisulla eteenpäin, 1951):
Todellisten raivaajien ja urheilijain tavoin on yrittäjiä kannustanut tuo pieni sana, sisu. Sen avulla on esteet raivattu ja vaikeudet voitettu ja päästy tuloksiin, jotka tasa-arvoisina kilpailevat muun maailman saavutusten kanssa.

LOPPU

Wonderi
Viestit: 527
Liittynyt: To Huhti 30, 2020 4:14 pm

Re: Sisun tulevaisuus

Viesti Kirjoittaja Wonderi »

Miten muistelen että Renaultilla oli omistusosuus tuon Partekin kauden alussa. Josta se joutui luopumaan kun Volvo osti Renaultin ja konsernin markkinaosuus Suomessa olisi ollut liian suuri. Jäikö se sittenkin vain aikeen asteelle ja komponenttiyhteistyöksi?

juho
Viestit: 108
Liittynyt: To Huhti 30, 2020 4:14 pm

Re: Sisun tulevaisuus

Viesti Kirjoittaja juho »

Wonderi kirjoitti:Miten muistelen että Renaultilla oli omistusosuus tuon Partekin kauden alussa. Josta se joutui luopumaan kun Volvo osti Renaultin ja konsernin markkinaosuus Suomessa olisi ollut liian suuri. Jäikö se sittenkin vain aikeen asteelle ja komponenttiyhteistyöksi?
Näin minäkin silloin ymmärsin? Ihmettelen ettei tuota asiaa käsitelty enempää eikä ohjelmassa mainittu kuin renault-edustus, komponenteista ei puhuttu mitään?

Mutta kysymyksenä: jos Sisu nyt myytäisiin, niin.. mitä se oikein sisältäisi kun kaikki realisoitavissa oleva on jo myyty? Tuotemerkin käyttöoikeuden ja kasan vanhaa valmistusdokumentaatiota? Tietääkö joku onko Sisulla vielä omaa tuotekehitystä ja jos, niin kuinka iso osasto on kyseessä?

Wonderi
Viestit: 527
Liittynyt: To Huhti 30, 2020 4:14 pm

Re: Sisun tulevaisuus

Viesti Kirjoittaja Wonderi »

Jos vaikka olisikin tuotekehitysosasto vielä olemassa niin onko se kovin arvokas kun ei aikoihin mitään saavutuksia oikein ole nähty?

SimoS
Viestit: 2
Liittynyt: To Huhti 30, 2020 4:14 pm

Re: Sisun tulevaisuus

Viesti Kirjoittaja SimoS »

Miten muistelen että Renaultilla oli omistusosuus tuon Partekin kauden alussa. Josta se joutui luopumaan kun Volvo osti Renaultin ja konsernin markkinaosuus Suomessa olisi ollut liian suuri. Jäikö se sittenkin vain aikeen asteelle ja komponenttiyhteistyöksi?
Tervehdys. Toimitin eilen lähetetyn MOT-ohjelman Sisu Autosta. Perehdyin ohjelmanteon aikana Sisun vaiheisiin.

Partek ja Renault omistivat puoliksi RS Hansa Auto Oy:n. Se taas vastasi Renault- ja Sisu-kuorma-autojen myynnistä ja huollosta Suomessa, Baltiassa ja Venäjällä.

Juho ihmetteli, miksi ohjelmassa ei käsitelty Renault-yhteistyötä. Syy on yksinkertainen: läheskään kaikki Sisun historian mielenkiintoiset ja merkittävät käänteet eivät valitettavasti mahtuneet ohjelmaan.

Juho kysyi myös, onko Sisulla enää tuotekehitysosastoa. Tietääkseni on, mutta sen henkilöstömäärää en tiedä. Nykyisiltä omistajilta saamani tiedon mukaan tuotekehitys ja suunnittelu oli muutaman vuoden ulkoistettu Etteplanille,mutta se ostettiin takaisin.

Mitä Sisusta on sitten myytävissä? Ainakin tuotekehitys ja osaaminen, joka liittyy erikoiskuorma-autojen valmistukseen. Tasearvoltaan yhtiö ei ole kovin arvokas.

Käykää muuten katsomassa ja osallistukaa MOT:n blogisivujen keskusteluun, jos kiinnostaa. Sivut löytyvät täältä: http://blogit.yle.fi/mot/sisukasta-peittelya" onclick="window.open(this.href);return false;

Simo Sipola

Jasa
Viestit: 940
Liittynyt: To Huhti 30, 2020 4:14 pm

Re: Sisun tulevaisuus

Viesti Kirjoittaja Jasa »

Kiitokset hienosta ohjelmasta ja tuosta ohjelman tekemiseen liittyvistä "kommervenkeistä" .Tuon ohjelman myötä varmaan monellekkin alkaa valjeta Suomalaisen autoteollisuuden nykytila ja valitettavasti tulevaisuus .

Avatar
at7
Viestit: 569
Liittynyt: To Huhti 30, 2020 4:14 pm

Re: Sisun tulevaisuus

Viesti Kirjoittaja at7 »

Ihan maailmanlaajuiseti joka puolella autoteollisuudessa menee huonosti. (paitsi nyt ehkä kiinassa ja intiassa). Vanhoilla menetelmillä ei kertakaikkiaan enään pärjätä, varsinkin kun hiilidioksidipäästöt tulevat lähivuosikymmeninä rajoittamaan perinteisen polttomoottori tekniikan käyttöä.

Eli tämä on nähty, joten: Eteenpäin, sanoi mummo lumessa.

Nokia kavereineen alkaa olla täyttänyt maailman markkinat kannettavilla puhelimilla. Seuraavaksi voitaisiin siirtyä auto ja kuljetuspuolella eri tyyppisiin sähkö ja hybridikäyttöihin. Sellaisessa ei nykyisten isojen autovalmistajien liiketoiminta toimi, joten lähi vuosina/vuosikymmenninä on rajusti tilaa uusille firmoille, jotka osaavat/oppivat elektroniikan ja autotekniikan.

elokuu
Viestit: 68
Liittynyt: To Huhti 30, 2020 4:14 pm

Re: Sisun tulevaisuus

Viesti Kirjoittaja elokuu »

Onhan noilla isoilla jo omia hybridejä vaikka millä mitoin. Hino, Volvo, MAN, Kenworth ja Mercedes nyt ainakin. Paremmat resurssit isolla firmalla on niiden kehittämiseen? Sitähän Lindholmikin sanoi MOT:n ohjelmassa, kun oli kaikki toiminnot itsellä niin rahaa riitti tuotekehitykseenkin.

Wonderi
Viestit: 527
Liittynyt: To Huhti 30, 2020 4:14 pm

Re: Sisun tulevaisuus

Viesti Kirjoittaja Wonderi »

Perinteiset autovalmistajat siirtyvät hitaasti sähköautojen ja muiden uusien tekniikoiden valmistamiseen senkin takia että niillä on osaaminen polttomoottoreiden tekemiseen, ja sehän menisi ihan hukkaan jotain muuta tekniikkaa käytettäessä. Hybriditekniikka sopivati hyödyntää polttomoottoriakin ettei se mene "hukkaan". Useimpien henkilöautolla työmatkansa kulkevien ihmisten päivittäinen kulkeminen hoituisi sähköautollakin, niitä ei vaan saa kaupasta.

Avatar
at7
Viestit: 569
Liittynyt: To Huhti 30, 2020 4:14 pm

Re: Sisun tulevaisuus

Viesti Kirjoittaja at7 »

jep
meikäläisen 30km/päivä menisi hyvin sähköautolla, varsinkin kun molemmissa paikoissa on parkkipaikalla sähkötöpseli.

juho
Viestit: 108
Liittynyt: To Huhti 30, 2020 4:14 pm

Re: Sisun tulevaisuus

Viesti Kirjoittaja juho »

SimoS kirjoitti:
Tervehdys. Toimitin eilen lähetetyn MOT-ohjelman Sisu Autosta. Perehdyin ohjelmanteon aikana Sisun vaiheisiin.
....
Simo Sipola
Erittäin paljon kiitoksia vastauksesta tänne foorumille!
-Juho

Avatar
sisua
Site Admin
Viestit: 1767
Liittynyt: To Huhti 30, 2020 4:14 pm

Re: Sisun tulevaisuus

Viesti Kirjoittaja sisua »

Kiitokset MOT:in porukalle mielenkiintoisesta artikkelista.
Muistakaahan katsoa ohjelma YLE Areenasta, se löytyy sieltä 22.3.2010 klo 20.00 saakka.
http://areena.yle.fi/ohjelma/de81459305 ... a620fb4717" onclick="window.open(this.href);return false;
Kuvan vastaisesti, tämä palsta ei ole myynnissä :mrgreen:
Liitteet
vlcsnap-2010-03-18-06h24m12s153.png
vlcsnap-2010-03-18-06h24m12s153.png (151.3 KiB) Katsottu 3673 kertaa

SimoS
Viestit: 2
Liittynyt: To Huhti 30, 2020 4:14 pm

Re: Sisun tulevaisuus

Viesti Kirjoittaja SimoS »

Eipä kestä, Juho. Mukava kuulla, että ohjelma toimi.

Vielä Sisun tulevaisuudesta. Siviilipuolen tuotanto voisi pysyä hengissä sillä tavoin, että se myytäisiin jollekin suurelle valmistajalle. Kiinnostuneita kuulemma on muutamia, mutta huhuja enempää minulla ei ole.

Patriahan voisi tässä tapauksessa ostaa sotilaspuolen osaamisen. Se taas edellyttäisi, että hallitus antaa hankinnalle vihreää valoa eli poliittisen hyväksynnän. Se olisi hieno ele.

Kevät tai kesä tuo joka tapauksessa muutoksia Sisun omistukseen.

SimoS

Avatar
sisua
Site Admin
Viestit: 1767
Liittynyt: To Huhti 30, 2020 4:14 pm

Re: Sisun tulevaisuus

Viesti Kirjoittaja sisua »

Otin kännykällä kuvan Kauppalehden 12.3.2010 artikkelista:
(kyseinen puutavara-Sisu lienee vielä myynnissä?)
Kuva

Vastaa Viestiin