M168 CZT -79.

[E_N]

Terve.

Tuli hankittua otsikon mukainen sisu, kun ei vielä täyskokoista kuormuria löytynyt ja tällainenhan pitää jokaiselta 25v. kaverilta löytyä...
Eli neliakselinen niittikoppi Rolls Roycella.
Olin jo pitemmän aikaa katsellut netistä neliakselisia autoja ja tämä tuli bongattua torista yhtenä päivänä.
Autosta sovittiin puhelimessa kaupat ja pitkän välimatkan vuoksi sovimme hakevani auton kun minulta löytyy aikaa.

Seuraavana sunnuntaina sitten oli sopiva hetki niin lähdettiin veljen kanssa autoa hakemaan.
650km suuntaansa tuli matkaa, joka oli samalla eka kerta kun koskaan ajoin Fullerilla varustettua autoa...
Reilu pari vuotta seissyt sisu muutti kuitenkin kiltisti uuteen kotiin.

Auton päällä on tällä hetkellä soralava pikakiinnitteisellä apurungolla, ei kiilatapeilla vaan ruotsalaista Laxoa muistuttavilla lukoilla.
Tähän olisi tarkoitus tehdä samaa kiinnitystä hyödyntäen lisäksi myös tasainen lava erilaisten koneiden siirtoa varten.
Hitsaushommiakin on hytissä tiedossa jonkun verran.
Tarkoitus olisi silti nyt kuitenkin katsastaa auto ensimmäiseksi ja ehostaa sitä sitten pikkuhiljaa.

Tässä ollaan lähdössä uutta kotia kohti.


Ja sinne myös päästiin.


Suojaan katon alle siksi aikaa että ehtii hepata katosta pari reikää tukkoon.


Tunnistaako joku tämmöisen lukon???

[ernuta]

Onnea ja mielihyvää kunnostus- ja käyttötunneille!
Näkyy kuvissa myös 13 tonnia nostava Valmet-haarukkatrukki.
Näitä 7- ja 13-tonnin trukkeja tehtiin jatkuvaa sarjaa erityisesti 60-luvulla kotimaahan ja siihen naapurimaahamme, joka ei nyrpistellyt suomalaistuotteille. Vielä enemmän toki tehtiin 1, 1.5 ja 2 tonnia nostavia trukkeja.
7-tonnisessa oli yleensä korkea puomi ja 13-tonnisessa tuo kuvassa näkyvä matala puomi.
Olin harjoittelijana kokoamassa ja koekäyttämässä näitä trukkeja Lentokonetehtaalla Tampereella 1965/66.
Kerrotko vähän tästä Valmetistakin?

[sisupastilli]

Terve.

Tuli hankittua otsikon mukainen sisu, kun ei vielä täyskokoista kuormuria löytynyt ja tällainenhan pitää jokaiselta 25v. kaverilta löytyä...
Eli neliakselinen niittikoppi Rolls Roycella.

Eikös tuo ole jälkikäteen muutettu neliakseliseksi, eli omaa sukua M162? Kun muistelen, että pyöreälamppuisia ei vielä ole neliakselisena tullut ulos tehtaalta. Todella hieno auto jokatapauksessa.

[E_N]

Ainakin tyyppikilven mukaan on alkuperäinen M168.
Kun eikös kilvessä lukisi M162-168 jos olisi muutettu?

Täytyypä etsiä Valmetista parempi kuva ja kertoa siitäkin pari lausetta.

[Napapiiri]

Hmm, Viinikan (TNO-367) ensimmäinen neliakselinen oli tällainen päivähytillinen pyöreälamppuinen 320 1979... Joka tapauksessa hieno löytö.

[c-290]

Itse olisin veikannut että näitä olisi tehty jo-78.Näitä pyöreälamppuisia ei varmaan paljon ollut "nelikot"yleistyi suuremmissa määrin ehkä vasta1982 kun painoja korotettiin.Hienoa jos tämäkin yksilö säilyisi.Ei näitä enään hirveästi ole ja pyörelamppuja vielä vähemmän

[E_N]

Jatketaas sitte vähän.

Olisiko jollakulla tiedossa niitin mittarinvaijerin pituutta?
Tai myydä sellainen?

Tuolla ostopuolella jo kysyinkin mutta sitä varmaan porukka lukee harvakseltaan.
Se on oikeastaan suurin jarru katsastukselle tässä vekottimessa, tai siis tarkennettuna sen puute.

Löysin valmetista vähän paremman kuvan, ei hyvä mutta näkyypä edes koko kone.
Kone on malliltaan Valmet TD96 vuodelta 1964. Mun käsityksen mukaan 9t virallisella nostokyvyllä. Erona isompaan ainoastaan peräpuntin koko?
Perkinsin 6.354 moottorilla ja ZF manuaali vaihdelaatikolla.
Masto on joskus vaihdettu. Tämä on ollut alunperin 5m mastolla. Sittemmin vaihdettu samanlaisesta 96 peräisin olevaan matalampaan malliin.
Jarrut tarvitsisi talvella katsoa kuntoon, kun on aika iso möykky ajella autojen lähellä ilman kunnon pysähtymismahdollisuuksia.



Tässä vallu. Konepelti ja ikkuna on tässä vielä tallin lattialla, sekä ovi on yhä edelleen edellisessä kotipaikassa... Haetaan kun löytyy.

Vallun mukana seurasi samassa kaupassa myös pikkuinen International Payloader 500 pyöräkuormaaja.
Tämän vuosimalli ei ole tarkkaan selvillä mutta joltain foorumilta löysin samanmoisen koneen jonka runkonumero oli hyvin lähellä tämän numeroa,
mistä pääteltynä tämä on todennäköiseesti 80-82 väliltä.
Moottorina brittinatikoista b250-434 tuttu esikammiodiesel ja täysin mehuvetoinen kaksinopeuksinen voimansiirto.
Näppärä pikku peli, kulkee kevyesti auton kärryssä. Painoa vähän reilu paritonnia.



Tässä IH on juuri tullut ja on lähdössä kuormanpurkupaikalta kotiin.

Tämmöstä tällä kertaa. Jatketaan taas kun juttua keksitään.

[ernuta]

Mielenkiintoisia kuvia! Kotimaahan ilmeisesti tehtiin näitä asiakkaan tarvitsemalla nostovoimalla ja Neukkulaan lähinnä 13 ja 7 tonnia nostavia. Perkins lienee 6.234, jota valmistettiin vuodesta 1960 puolivaiheille 80-lukua. Siihen löytynee siten osiakin.
ZF:n vaihteisto on mielestäni synkronoitu 5+R (ZF Syncroma?). Sitä täydentää trukin oma Valmet -suuntavaihteisto.

Vetoakselisto on Kirkstall Forgen ja ohjausakseli Lentokonetehtaan oma. Siinä on trukeissa käytetty moniosainen ohjausvivusto, joka mahdollistaa hyvin suuren kääntyvyyden. Olin harjoittelijana Lentokonetehtaalla 1965 ensi töikseni rakentamassa näitä etuakselistoja kokeneen asentajan opastuksella. Ohjauslaite ZF:n ja taisi olla paineilmatehosteiset nestejarrut.
Lentokontehdas teki melkein kaiken itse, myös hydrauliikan sylinteri ja venttiilit ja nostopuomit.

Kirkstall Forge oli Brittien vanhin takomo ja tehdas. Ilmeisesti seppä Ilmarisen opissa olleet munkit perustivat sen noin vuonna 1200.
70-luvulla sen osti ensin GKN ja sitten Dana tappakseen sen. Varaosia ei siten brittien kautta löytyne vetoaksiin-
M168 sisältää ilmeisesti napavälitteisen vetoakselin (tai kaksi). Se on SISU:n oma, perusteellisesti kehitetty ja onnistunut BTE.
Vanhimpien M- ja R-mallivuosien (noin vuoteen 1975) napavälitysakselistona oli BTO, jonka teki Kirkstall Forge.
BTO ei ollut huono, mutta BTE on erinomainen.

Näitä TD-trukkeja alettiin tehdä jo 50-luvun alkuvuosina. Jonkin verran komponentit vaihtuivat, mutta ilmeisesti vasta 70-luvun lopulla tuli uudistunut ja laajentunut mallisto. Ehkä näitä tehtiin kaikkiaan luokkaa 2500 kpl. Vieläkin niitä on netissä tarjolla.
Valmistusmäärätietoja en ole juuri nähnyt, mutta vuonna 1966 ilmoitetaan tehdyn 500 erilaista trukkia. Karkeasti arvioin, että näistä oli TD-trukkeja luokkaa 150 kpl, 1, 1.5 ja 2 t pikkutrukkeja (Voith-momenninmuunnin-automaatti, valtaosin Continental /nestekaasu ja joitakin pikku-Perkins dieseleitä) luokkaa 250 kpl. Loput lukkeja ja laiturivaunuja (VW, hydrostaattinen vaihteisto).

Lentokonetehtaan siirtokoneosaston sai lentoon sen myyntipäällikkö ja myöhempi johtaja ins. Pekka Heikkilä. Vuosina 1965-1970, paljolta hänen ansiotaan vienti laajeni suuresti, ja tuotanto kasvoi tänä aikana 270%.
Valitettavasti Heikkilän ajamaa itsenäistä trukkitehdasta ei tehty Poriin. Niinpä se 80-luvulla osana Valmetin Tampereen tehdasta joutui pyöritykseen, jossa yhdessä vaiheessa se Sisu Terminal Systemsin osana teki myös Sisun vetomestarit.

Kohtalon kello kolkutti kun Suomen teollisuuden suurtuhoaja Cristoffer Taxell sai juonittua KTM:n tuella nämä siirtokonetoiminnot Partekiin.
Taxell oli ostanut ylihinnalla Ruotsista vähämerkityksisen Kalmar -trukkivalmistuksen. Seuraavaksi hän häpäisi Valmetin siirtokonealalla arvostetun nimen muuttamalla Valmetit Kalmareiksi ja siirsi tuotannon paljolta Ruotsiin.
Kun Taxellin touhuista tuli vain vahinkoa, järjesti KTM koko hoidon Herlinin Cargotecille ja samalla Partek hajotettiin kokonaan pois.
Herlin myi tunnetusti Sisun kuorma-autot (Karjaan) johtajilleen. Vetomestarit Cargotec vei Puolan halpatyövoimatehtaalleen jne.
Tampereen tehtaan paikalla on nykyään asuntoja.

TD-trukki lienee pienen korjailun jälkeen hyvinkin kätevä lastauksissa. Sillä voi tehdä pidempiäkin siirtoajoja, jos kuormaustehtävät sitä vaativat.

[E_N]

Perkins lienee 6.234, jota valmistettiin vuodesta 1960 puolivaiheille 80-lukua. Siihen löytynee siten osiakin.

Ohjauslaite ZF:n ja taisi olla paineilmatehosteiset nestejarrut.

Joo näin varmaan ollut. Tähän on elämän aikana vaihtunut tuo moottori tosiaan huomattavasti uudempaan 6.354 trukkimoottoriin.
Muilta osin on suhteellisen alkuperäinen.

Kummalla tehostuksella nuo jarrut mahtaa olla,
yli- vaiko alipaineella? Tuo koneen kyljessä oleva pumppu näyttäisi kovasti alipainepumpulta.

[ernuta]

Kyllä alipainetehostus oli sittenkin. Silloin se oli yleinen järjestely, etenkin kun paineilmaa ei laitteessa muualla tarvittu.
Palaa mieleen 1966 ajokorttini Bedford-kouluauton jarrutehostuksen tussahtelu.

[c-290]

Hiukan OT.Juttua,mutta rupesi kiinnostamaan että miten noiden terminaalitraktorien "vetomestari" oikein kävi? Sisuhan oli ellen väärin muista niin aikanaan 90-luvulla maailman suurin valmistaja.Näitähän tehtiin "jenkeissäkin".Suomessa tuskin enää mitään tehdään vai käyttävätkö vielä kotimaisia akseleita??

[ernuta]

En tiedä onko Kalmar(!)-terminaalitraktoreissa ja trukeissa nykyään Sisu-akselistoja. Vetomestarien ohella ne olivat raskaiden Valmet-trukkien ja -kurottajien vetoakseleina (järeytetty BTE). Jenkkilän Sisu Magnum -terminaalitraktoreissa ei niitä kai käytetty. Sisu Axlesin (tuotteiden) nykyomistaja Marmon-Herrigton myy Sisu-akselistoja useille erikoistuneille jenkkilän kuorma-autovalmistajille: https://www.marmon-herrington.com/axles-overview .
Aikaisemmin oli netissä laaja Sisu Terminal Systemsin vetomestaritoimien historiikki. Nykyisin löytynee vain suppea.
Cargotec vaikenee mm. vetomestarien siirrosta Puolaan EU-tukia hyödyntäen.
Jotta en veisi syrjään varsinaisesta aiheesta M168:sta, viittaan kuvakommenttiini toisaalla http://vaunut.org/kuva/70724?s=1.

[c-290]

Kiitoksia vastauksesta ja linkeistä.Tuli tuossa käytyä Meyer Turun telakalla ja Näytti olevan useita Kalmar terminaalitraktoreita käytössä.Näytti niissä edelleen olevan "kotimaiset"akselit käytössä!

[MORSKU]

Tuo niittikoppi tais olla Rovaniemellä Autoilija A.Kaas ajossa

[E_N]

Tuo niittikoppi tais olla Rovaniemellä Autoilija A.Kaas ajossa

Paljonkos tästä on aikaa?
Edellisellä omistajalla Ranualla ollut ainakin vuodesta
-89.
Pitääpä kysyä mistä tuli hänelle.