Vaihtolavalaitteiden asennus

[sisua]

Hakusanat:
vaihtolavalaitteet, VL-laitteet, Multilift Oy, Autolava Oy

Olen asentanut Multiliftin CL-12 -vaihtolavalaitteita Jyryn selkään ja laitan tänne kuvia ja kommentteja asennuksen eri vaiheista.

Homma lähti Sulo Vilén-tyyliin eteenpäin; kun halavalla sai Multiliftin vaihtolalaitteet, niin tietenkin tuli ostettua sellaiset. Ja onhan noille VL-laitteille oikeasti tarvetta kaikenlaisen romppeen kuskaamisessa edestakaisin.

No, kaikkihan sen tietää, mitä halavalla saa - ei ainakaan hyvää. Tämä oli tiedossa toki ostettaessa; kippikelkan ala-akseli oli poikki ja runko oli muutenkin vääntyneen oloinen, josta näki, että se oli kaatunut joskus oikealle kylelleen.

Tälläisestä lähdettiin liikkeelle (VL-laitteet on nostettu tilapäisesti Sisun rungon päälle):


Tästä näkee, miten nostokelkan ala-akseli on leikkautunut(!) poikki. Tuo on vaatinut melkoisen voiman.
(Katkenneen akselin irrotuksessa ei riittänyt lähialueen riskeinkään prässi, akseli piti leikata pois ja tehdä koko alakelkan pää uusiksi)

[sisua]

Laitan tähän väliin vähän tietoiskua lainaten masinistien palstalla ollutta keskustelua (muokkasin hieman):

Vaihtolavalaitteiden nimitykset:

Kiinteäpäinen tarkoittaa sitä etupäätä, noissa Autolava Oy:n laitteissa oli kahta kiinteäpäistä mallia:
- 8-tonnin laite, jossa vetopään akseli oli kiinteästi kiinni rungossa ja se ei pysty tasaamaan vaijerien pituuseroja eikä vetovoimia
- 12-tonnin laitteessa jota myös sanotaan kiinteäpäiseksi, etupään vetolaite jo liikkui hieman pienten jousien verran

Uudemmat laitteet (Multilift Oy) on sitten varustettu "kääntyvällä etupäällä" jossa koko vetolaitteisto on yhden keskitapin varassa, joten se pystyy tasaamaan vaijerien pituus- että voimaerot hyvin. Myös nimitystä "keskitappilaite" on tästä mallista käytetty.

Kerrottakoon vielä sellaisille, jotka eivät ole näistä vaihtolavalaitteista kovin kuulleet, että Autolava Oy:n osti Multilift Oy, joka valmistaa vieläkin näitä vaijerivetoisia vaihtolavalaitteita. Kipit ovat tosin muuttuneet erilaiseksi, samoin etupään vetorakenteet näissä uusissa malleissa.


Vaihtolavalaitteiden ohjaukset:

5-letkuiseen järjestelmään tarvitaan:
- 2 kpl 2-toimista suuntaventtiiliä
- 1 kpl ylivuotoöljyputki vaihtolavalaitteen vetomoottorista öljysäiliöön. Tässä ylivuotoputkessa ei saa olla vastapainetta, joten se on rakennettava aivan omana linjana. Syynä, että vetomoottorin huulitiivisteet eivät kestä painetta juuri nimeksikään.

Toinen noista 2-toimisista venttiileistä tulisi mielellään olla karaltaan sellainen, että se vapaa-asennossa tukkii vapaavirtauksen moottorin imu- ja painepuolen väliltä, tämä siksi, jos kipataan painava lava ilman lukitusta se voi juosta nopeasti alas, eli vetomoottori pyörii taakan voimasta.

Myös kipin venttiili on hyvä olla edellä mainitun kaltainen karaltaan, etenkin silloin jos vaihtolavassa käytetään nosturia, tämä estää lavannousun tukijalkojen voimasta. Tietysti muukin lavanlukitus runkoon voi olla nosturikäytössä hyvinkin tarpeellinen ja suuremmissa nostureissa jo ihan välttämätönkin. Kippi on näissä kaksitoiminen, eli nosto ja lasku hoituu hydrauliikan paineella.

Toinen vaihtoehto on vaijerikäyttöiset venttiilit joita voi ohjata ohjaamosta. Niihin pätee sama kuin edellä.
Kuorma-autoissa olen käyttänyt paineilmaohjattuja venttiileitä. Myös sähkökäyttöiset venttiilit ovat mahdollisia.

Kuorma-autoihin olen myös laittanut takaohjauksia, jolloin on helpompi seurata vaijerien kulkua alkunoston aikana.

Paineenrajoitusventtiilit

Moottorikäyttöisissä hydrauliikkajärjestelmissä on yleensä oltava paineenrajoitusventtiilit, tämä on ollut käytäntö jo pitkään. Mutta missä kohtaa järjestelmää ne sitten ovat, ovatko ne toimilaitekohtaisia vai pelkästään järjestelmäkohtainen onkin sitten jo toinen juttu.

Noissa vaihtolavalaitteissa oli muistaakseni vetomoottorin paine Max. arvo jotakin 120 bar ja kippikään ei varmaan kestä ihan tämän päivän pumppujen paineita, joten jonkinmoiset paineenrajoitusventtiilit ovat paikallaan jos järjestelmiä muutetaan toisilla venttiileillä ohjattavaksi eikä järjestelmässä muutoin ole paineenrajoitusta. Monista uusista hydrauliikkaventtiileistä löytyy, joko venttiilikohtainen tai karakohtainen säädettävä paineenrajoitus. Paineenrajoitusventtiileitä on tietysti myytävänä erillisenäkin.

[SisuSL170]

Tuon verran lyhensin SL:n runkoa. Saman verran kun sitä oli jatkettu kuljetusvarikon toimesta rahtilavaa varten. http://kuva1.kuvablogi.com/iso/img1751813.jpg

Tässä vermeet valmiina. http://kuva1.kuvablogi.com/iso/img1751812.jpg

[SA-1331]

tämmöset tuli hankittua,mutta mikä se on tuon osan tarkoitus mikä on nosturin ohjauskapulan vieressä,se rullahan ohjaa lavaa,mutta ne raudat jotka liikkuvat ylös/alas suuntaan.

[SisuSL170]

Kippirungon ollessa koholla lavanjuoksu on rullan varassa ja alaslaskettuna tuo kuvassa oleva osa kohottaa lavan pois rullalta vastatessaan apurunkoon.

[SA-1331]

Ok,tuli vaan mieleen että onko sillä mitään merkitystä,vaikka lava olis rullienkin päällä.Kun ovat aika tukevan näköiset rullat.

Kuinkas toi asennuspituus,elikkä mikä olis sopiva hytin ja vetomoottorin välinen etäisyys?

[SisuSL170]

Miltä vuodelta nuo laitteet on? Eikö lavan etupään lukitusta/vastetta ole olleskaan vai puuttuuko tuosta jotain?
SL:ssä jäi etulukon ja hytin väliin tuon verran tilaa. Veto moottori ei ole kuvassa paikallaan. Asennus tapahtui auton orkkis reikiin.
http://kuva1.kuvablogi.com/iso/img1753798.jpg

[SA-1331]

olisko jostain 70-luvun alusta,ei siitä näyttääsi mitään puuttuvan.
Mutta kertokaa te jotka tiedätte.
Ja mahtaako tämmösillä olla nykypäivänä mitään käyttöä.

[Grude]

Taatusti on käyttöä.. mut mut, ainaskin noi jouset kannattaa laittaa uusiks, en nyt muista missä henk autossa oli tohon sopivat suoraan.. mut sääsätä vaijereissa nopeesti kun et noille koita kiireessä mitään kelata...

[UN-Proto]

Onko noi jouset joku vastine nykyään käytettäville vastinrullille? Tuossahan ei sellaisia kumirullia ole ollenkaan.

[Grude]

Joo niitten pitäs kelata vaijeri nätisti etti tuu syheröjä

[Kontio]

Omassa karhu projekti autossa juuri tuollaiset vaihtolavalaitteet, tosiaan tuossahan ei alunperin ole mitään etuvastetta, vaan siellä lavan pohjassa täytyy olla hitsattuna latta niitten juoksujen välissä, siis lavan perässä, ja tämä latta menee sitten sinne koukkuihin kiinni jotka on siinä vaihtolavalaitteen takapäässä pitkällä.
Edit. Tuossa ensimmäisessä kuvassa näkyy muuten ne takapään koukut siinä kippisaranan yläpuolella.


Olikohan nyt vaikeasti selitetty
Vastaavasti siellä vaihtolavalaitteen takapäässä, siis siellä saranan päässä on myös toiseen suuntaa lukko joka ainakin tässä minun mallissa täytyy käsin käydä vipua vetämässä jolloin tuo lukko irtoaa, ja lavan pudottaminen pois päältä onnistuu.

Sitten tuo fieteri, omasta laitteesta on nuo fieterit joko menneet poikki tai sitten ne on katkottu, mutta kyllä ne olisivat hyvät olla olemassa, kun tuo löysänä oleva vaijeri on sitten todella helppo saada menemään väärään uraan, vielä kun tässä ei ole takapäässä olemassa sitä ohjausnappia mistä saisi ajettua ne löysät pois vaijerista, -vaan missäpä tämän ikäisessä laitteessa olisikaan sitä takaohjausta.

[SA-1331]

lukot on mekaaniset,näitä laitteita on jatkettu 50cm,nykyinen pituus 5,30m
apurunko on törkeän näköinen,mutta onko mitään syytä miksi apurunko täytyy olla yksimittainen?
Jos sen siistiäisi kolmiosaiseksiEli kipit ja keskiosa erikseen ja saranan kohtaan noin metrinen kiinnike.

[Kontio]

En nyt näe mitään syytä, että miksi sitä apurunkoa ei voisi siihen kolmeenosaan jakaa. Kunhan vain niitten tallojen alla on sitten pätkä sitä apurunkoa.
Eihän noissa 12-tonnisissakaan ole koko matkalla apurunkoa.
Nuo sinun laitteet on ilmeisesti 16-18 tonniset laitteet?

Tuossahan on muuten oikein jo lavalukkokin takana, eli ei ole pelkästään niitten koukkujen varassa koko takapää.

[sisua]

Itse tein "yksiosaisena" laittamalla lattarautaa tarvittavilta osin, jotta VL-runko nousi niittien yli. Mutta jako kolmeen on mahdollista ja hyväkin ratkaisu.