sisua.net

UN-Proto kirjoitti:Kuva vaparin ja turbon männistä. Vapari se musta.

Onko suihku tuon männässä olevan kolon keskellä?

at7 kirjoitti: Onko suihku tuon männässä olevan kolon keskellä?

Mitä tarkoitat? Palotilan keskellä on "nänni", joka on ylempänä.

Ahdetun männässä näkyy hyvin neljä reikäisen suuttimen jättämä jälki.

UN voisi putsata tuon vaparin männän, ja katsoa lukeeko C vai D siinä. Ahdettu taitaa olla DS. Uusia C ja CS mäntiä ei enää myydä, D ja DS ovat korvanneet ne.

x

nyt kun on turbon ja vaparin männät pöydällä niin onko alapuolella eroa mistä voisi tunnistaa ne toisistaan?
sitä tällä haen että voisi tarkistaa öljypohjan kautta mäntien "kestävyyden"

proto kirjoitti:nyt kun on turbon ja vaparin männät pöydällä niin onko alapuolella eroa mistä voisi tunnistaa ne toisistaan?
sitä tällä haen että voisi tarkistaa öljypohjan kautta mäntien "kestävyyden"

Periaatteessa ei pysty tunnistamaan alakautta luotettavasti. Mutta annetaan UN:n nuuskia mäntiä.

x

Kuvia maastoöljypohjasta

Tuosta puhalletusta männästä saa siistin tuhkakupin, kun naputtelee siihen 40 mm kuppitulpat molemmille puolille tapin reikiin.

Männän alapuolella oleva valunystyrä osoittaa muuten vauhtipyörän suuntaan. Olen nähnyt kaikissa saksalaisissa männissä (mahle, nüral, kolbe smith) tuommoisen. Taitaa brasialaisissa metal leve-männissä olla myös tuo.

x

Onkos ammattimiehet kuullu sellasesta, että terävät kulmat palotilassa muodostaisi "hot spotteja", eli kuumenisi ympäristöään enemmän? Ilmenee varsinkin ahdetuissa moottoreissa? Sikäli nuo männät olisi aivan pielessä, mutta halkeama ei ole terävimmässä osassa pohjalla vaan "palotilan" reunassa.

Olisiko muuton virittäjän ratkaisu käyttää vaparin mäntiä turbokoneessa? Kovempi peruspuristus, jne?

Todellakin, mietin jo miksi turbon männissä kuopan laita on pyöristetty ja vaparin männissä lähes veitsen terävä.

kivinen kirjoitti:Olisiko muuton virittäjän ratkaisu käyttää vaparin mäntiä turbokoneessa? Kovempi peruspuristus, jne?

Vaparin männissä ei ole ylimmässä puristus renkaassa valurautaista tukirengasta, joten kovemmalla kuormalla se nousee männän päälle.

Voisiko sisua45 valaista välipyörän laakerointi asiaa, ettei muiden tule tehtyä samaa virhettä jonka itse tein, kun laitoin uudet laakerit samalla tavalla kuin vanhatkin olivat. Aina ei edellinen kasaaja ole välttämättä kasannut oikein.

Do dii.. Kuvia männistä

Tältä puolelta näyttää samanlaisille



Tällä puolella pieni ero. Numero 5 oli jossain ahtamattoman männässä 6. Yksi ero on ainakin R/1 leima (tässä) ahdetun männässä, kaikkia niitä en ehtinyt käydä läpi. Numero sarjan 8 tulkinnan varainen, joissain näytti 6:lle. Varmasti koneessa ollessa hankala selvittää kumpiko on, kun todennäköisesti mustan karstan tms peitossa.



Kannenpultteja tiukatessa tuli käytettyä tuollaista apuna, paperille tulostettuna ja laminoituna.

UN-Proto kirjoitti:Voisiko sisua45 valaista välipyörän laakerointi asiaa, ettei muiden tule tehtyä samaa virhettä jonka itse tein, kun laitoin uudet laakerit samalla tavalla kuin vanhatkin olivat. Aina ei edellinen kasaaja ole välttämättä kasannut oikein.

Laakerit kuuluvat olla "selät vastakkain", eli leveämmät sisä koolit ulospäin.

Noista mäntien numeroista en lähtisi vetämään tarkkoja johtopäätöksiä. Ne ovat valunumeroita, jotka vaihtelevat eri ikäisissä koneissa. Nuo osat ovat kumpikin 80-luvun alusta, siksi pitkälle saman kaltaisia. Noita numeroita osaa luotettavasti tulkita vain Kolbe Smith.

Tehtaalla kun vedetään kannenpultteja kulmaan, niin pultin kantaan piirretään tussilla viiva. Pultin keskeltä laitaan, ja kaikki viivat samaan suuntaan, esim itseen päin. Kulmaan kiristettäessä näkee sitten silmällä, kuinka paljon on kiristänyt pulttia. Se on riittävän tarkka tapa, kiristys ei ole ihan asteen päälle.

Sulla on kannet jo kiinni, koska saat savut koneesta...?